Euroopan unionin vieraslajiluetteloon on lisätty 26 kasvi- ja eläinlajia.
Luettelossa on nyt mukana myös minkki, jonka tarhaus on keskittynyt pohjalaismaakuntiin.
Vieraslajiluettelon avulla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus.
Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen minkin maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.
Suomi aikoo kuitenkin hakea poikkeuslupaa minkin kasvatuksen jatkamiseksi. EU:n jäsenmaa voi hakea poikkeuslupaa yhteiskunnallisesti painavista syistä.
– Toimimme eduskunnan tahdon mukaisesti. Poikkeuslupahakemusta ryhdytään valmistelemaan aktiivisesti heti syksyllä lomien jälkeen, sanoo hallitussihteeri, juristi Karin Cederlöf maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomi on hakenut ja saanut jo vuonna 2019 poikkeusluvan supikoiran kasvatukselle, kun laji lisättiin EU:n vieraslajilistalle.
Fifur uskoo 30 vuoden poikkeuslupaan
Suomen turkiseläinten kasvattajain liitossa Fifurissa tieto minkin päätymisestä EU:n vieraslajiluetteloon on otettu vastaan rauhallisin mielin. Tieto ei myöskään yllättänyt, sillä minkki on aiottu lisätä listalle jo useamman kerran aikaisemminkin.
– Meillähän on jo viime syksynä haettu eduskunnalta valtuutus lähteä neuvottelemaan kansallista poikkeamaa Suomen minkin kasvatukselle, mikäli minkki lisätään EU:n vieraslajilistalle, kertoo Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura.
Tiura uskoo Suomen myös saavan poikkeusluvan.
– Minulla on vahva näkemys siitä, että Suomi tulee saamaan minkille 30 vuoden poikkeaman aivan samoin kuin saatiin aikanaan supikoiran kasvatukselle.
Yksi haitallisimmista vieraslajeista
Suomessa on käyty viime vuodet tiukkaa keskustelua turkistarhauksen tulevaisuudesta. Myös ministeriössä ollaan tietoisia kriittisyydestä alaa kohtaan.
– Muun muassa lintuinfluenssan yhteydessä käytiin paljon keskustelua epidemiologisista riskeistä, mutta nojaudumme ministeriössä hallitusohjelmaan ja poliittiseen tahtotilaan, sanoo Karin Cederlöf.
Minkki on listattu Suomessa kansalliseen vieraslajiluetteloon, mutta se ei estä eläimen tarhaamista.
Minkki on kuitenkin yksi haitallisimmista vieraslajeista, ja sen lisäämisellä EU:n vieraslajiluetteloon halutaan turvata luonnon monimuotoisuutta koko unionin alueella.
– Se uhkaa muun muassa lintulajeja, ja erityisesti saaristossa se haittaa lintujen pesintää, Cederlöf toteaa.
Jos Suomi saa poikkeusluvan jatkaa minkin tarhausta, turkistarhat joutuvat todennäköisesti tehostamaan tarhojen suojausta entisestään, jottei minkkejä karkaisi luontoon.
– Tiloiltamme ei minkkejä pääse karkuun, koska meillä on pakovarmat varjotalot tai tilat on aidattu. Karkulaisista saadaan kiittää aktivisteja, joiden ansiosta minkkejä pääsi aikoinaan luontoon, Marja Tiura toteaa.
Kansallinen lupa haettava erikseen joka tarhalle
Mikäli Euroopan unioni hyväksyy Suomen poikkeushakemuksen, jokaisen minkkitarhan tulee vielä hakea kansallisesti lupaa tarhauksen jatkamiselle.
Fifurin Marja Tiuran mukaan Suomessa on tällä hetkellä toistasataa minkkitarhaa, ja niillä noin 650 000–700 000 tuotantoeläintä. Yli puolet lintuinfluenssan vuoksi suljettuna olleista tarhoista on palannut takaisin tuotantoon.
Tiuran mukaan tilojen lukumäärä on kasvussa, koska minkkiturkisten kauppa käy jälleen hyvin.
– Kesäkuun ja myös syyskuun huutokaupassa Vantaalla myytiin minkkiä nousevin hinnoin.
EU:n vieraslajiluettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 114 lajia. Luetteloon päätyivät minkin lisäksi muun muassa kanadanmajava ja japanintatar.
Juttua täydennetty tiistaina 24.6.2025 klo 20.13 Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiuran kommenteilla. Myös minkkitarhojen ja tuotantoeläinten tämänhetkistä lukumäärää on tarkennettu.