Suomen naisten jalkapallomaajoukkue eteni historiansa viidensiin EM-kisoihin kaadettuaan ratkaisevassa jatkokarsintaottelussa Skotlannin 2–0.
Korkeimmillaan Suomi on ollut Fifan rankingissa sijalla 14. Nyt Suomi löytyy sijalta 26. Vain Euroopan maat laskien Suomi on 17:s.
Tanskan ranking on 12:s (Euroopasta 7:s), Islannin 14:s (9:s) ja Sveitsin 23:s (14:s).
Helmareiden vuosi ennen EM-kisoja on ollut hankala. Loukkaantumisia on ollut käsittämättömän paljon, tuskaili päävalmentaja Marko Saloranta EM-joukkueen julkistustilaisuudessa.
EM-kenraaliottelu Hollantia vastaan oli erikoinen, ja monien avainpelaajien pelikunto yhä kysymysmerkki.
EM-alkulohkon kanssa Helmareilla kävi tällä kertaa mainio arpaonni. Edellisissä kisoissa se oli hurja, kun Helmarit hävisi Espanjalle, Saksalle ja Tanskalle yhteismaalein 1–8.
Kun mukana ovat vain 16 parasta, ei helppoja otteluita ole tarjolla, mutta kuitenkin tasoerot absoluuttisen kärjen ja muiden välillä ovat yhä mittavia.
– Sitä pitää korostaa, että tämähän on ihan ”elämänlohko”, jos arvokisoissa puhutaan ”kuolemanlohkoista”, Ylen selostaja Matti Härkönen muotoili.
Tästä huolimatta Suomi ei lähde yhteenkään otteluun ennakkosuosikkina. Helmareiden edellinen voitto EM-kisoissa on vuoden 2009 Hollanti-matsista. Tuon voiton jälkeen Suomi on pelannut kahdeksan EM-ottelua – vain Venäjällä on EM-historiasta pidempi voitoton putki.
11 ystävää -podcastin EM-ennakossa raati oli yhtä mieltä, että Norja voittaa alkulohkon. Asiantuntijat Hanna Ruohomaa ja Essi Sainio uskoivat Suomen jatkopaikkaan lohkokakkosena. Härkönen ja Jussi Vainikka eivät Suomen jatkopaikkaan luota.
Mitä voimme EM-kisojen A-lohkolta odottaa ja miten Helmarit voi toteuttaa tavoitteensa jatkopeleihin pääsystä?
Islanti – fyysinen pelote
Islanti ei ole koskaan päässyt MM-kisoihin. EM-kisoissa Islanti on pelannut vuodesta 2009 lähtien joka kerta, eli nyt viidettä kertaa. Kahdessa edellisessä EM-turnauksessa Islanti on Suomen tavoin jäänyt ilman voittoa.
Vaikka 400 000 asukkaan Islanti on piskuinen jalkapallomaa, kentällä sen vahvuuksia ovat fyysinen kunto, kamppailuvoima ja pelaajien iso koko.
Asiantuntija Hanna Ruohomaa nauraa, että ”lenteli kuin leppäkeihäs”, kun pelasi islantilaisia vastaan Mestarien liigan karsintaa.
Tämä tekee Islannista sisukkaan ja anteeksiantamattoman puolustuksessa sekä erikoistilanteissa. Joukkueen ehdoton johtohahmo on Bayern Münchenin toppari Glodis Perla Viggosdottir, 29.
Erikoistilanteet ovat etenkin maajoukkuepeleissä suuressa roolissa. Suomi onnistui EM-karsinnoissa, mutta ei tehnyt Kansojen liigassa yhtään erikoistilannemaalia.
Islanti on niissä äärimmäisen vahva. Sveindis Jane Jonsdottir kiskoo hurjia rajaheittoja. Lisäksi Jonsdottir on hyökkäyksen ykköstykki, huippunopea pelaaja.
Islannin pelityyli on suoraviivainen. Keskikentän taistelu on suuressa roolissa. Suomi on vahvoilla, jos se Eveliina Summasen johdolla voittaa tämän.
Suomen päävalmentaja Saloranta on huokunut itsevarmuutta ja muistuttanut, että Suomi voitti Islannin harjoituspelissä 2023.
– Islanti on Suomelle aivan kivenkova vastus, vaikka kaksi vuotta sitten voitto tulikin, Ruohomaa linjaa.
Alkulohkossa on erikoisuus. Norja, Islanti ja Sveitsi ovat kovin tuttuja toisilleen. Ne pelasivat Kansojen liigassa samassa A-tason lohkossa alkuvuodesta 2025. Ranska voitti lohkon ennen Norjaa, Islantia ja Sveitsiä.
Islanti otti kovassa lohkossa neljä tasapeliä, mutta pelasi kaikkiaan kymmenen ottelua ilman voittoa, kunnes löi Serbian 3–1 viimeisessä treenimatsissaan ennen EM-kisoja.
Tosin Islanti on vääntänyt viimeisen vuoden aikana treenipelejä myös maailman kärkimaita, kuten USA:ta, vastaan. Sen viime vastustajat ovat olleet selvästi kovempia kuin Suomella Kansojen liigan B-tasolla.
Norja – skandaaleista selvitty?
Parhaimmillaan Fifan rankingin kakkoseksi noussut Norja on lukeutunut naisten pelaaman jalkapallon suunnannäyttäjiin. MM-kisoista yksi kulta ja yksi hopea, EM-kisoista kaksi mestaruutta sekä neljä hopeaa.
Edelliskisoissa Norja on alisuorittanut käsittämättömästi:
2022 EM-kisoissa historiallinen 0–8-nöyryytys Englannilta ja jääminen alkulohkoon. 2023 MM-kisoissa skandaalit joukkueen sisällä ja 1–3-tappio Japanille neljännesvälierissä.
Paperilla Norja on lohkossaan ylivertainen, kun hyökkäystä tähdittävät Ada Hegerberg (Lyon), Caroline Graham Hansen (Barcelona), Frida Maanum (Arsenal) ja Guro Reiten (Chelsea). Liverpoolin Sophie Roman Haug ei edes mahtunut mukaan.
Pahin ongelma on, etteivät Norjan tähdet ole löytäneet yhteispeliään. Maalinteko on tökkinyt ja tulokset laahanneet yhä.
Onko ryhmässä jopa liikaa tähtipölyä? Se on pelannut usein paremmin, kun nyt kapteeniksi nostettu Hegerberg on ollut sivussa.
Tosin Norja osoitti Suomelle EM-karsinnan 4–0-voitollaan, mihin pystyy. Kun Norja sai riiston, se iski tehokkaasti kohti Suomen horjunutta linjaa.
Mikäli Helmarit haluaa pisteitä, täytyy loukkaantumisten riivaaman puolustuksen Natalia Kuikan johdolla yltää huippuunsa. Kaikki lähtee tuon kollektiivin onnistumisesta.
Suomen vahvuudet toki ovat pitkään löytyneet puolustamisesta, kun taas yksilötasolla Norjan puolustajat ja maalivahdit eivät vakuuta samalla tavoin kuin hyökkäyspää.
– Ehkä niin, että laitetaan vain jotkut puolustajat sinne ja toivotaan, että tähtipelaajat hoitavat homman, Essi Sainio kuvailee Norjaa.
Siinä piilevät Suomen mahdollisuudet, kuten Emma Koiviston tasoitus Turussa osoitti. Helmareiden pitää aiheuttaa sekavuutta Norjan puolustukseen, tehdä yllättäviä pystyjuoksuja ja olla parempi erikoistilanteissa.
Lohkovoitto on Norjan ykköstavoite, sillä A-lohkon kaksi parasta saavat vastustajansa puolivälieriin B-lohkosta. A-lohkon voittaja kohtaa B-lohkon kakkosen. A-lohkon kakkonen joutuu B-lohkon voittajan kynsiin – ja se lienee hallitseva maailmanmestari Espanja.
Sveitsi – emäntä valmiiksi kriisitunnelmissa
Sveitsi on pelannut MM-kisoissa kahdesti ja edennyt kahdesti neljännesvälieriin. EM-kisoissa Sveitsi pelaa nyt kolmatta kertaa, muttei ole aiemmin päässyt jatkoon alkulohkosta.
Lähtökohdat ovat synkeät:
Harjoitusottelun 1–7-tappio U15-pojille aiheutti kohun.
Valtava takaisku on hyökkääjä Ramona Bachmannin, 34, polvivamma. Toisiksi eniten maaotteluita (153) pelannut Sveitsin jalkapallon pioneeri loukkaantui EM-leirillä.
Marraskuusta 2024 kesäkuuhun 2025 Sveitsi pelasi kahdeksan ottelua, joista kuusi tappiota, kaksi tasapeliä ja putoaminen Kansojen liigan A-tasolta.
Legendaarinen päävalmentaja Pia Sundhage on saanut kritiikkiä, kun on pitänyt jääräpäisesti kiinni 3-5-2-muodostelmastaan.
Essi Sainio tietää emäntämaan tunnelmista, ettei joukkueeseen uskota. Se on junnannut vuosia paikallaan. Pelaajien itseluottamus on hakusessa. Sundhage latasi jopa julkisesti, että joukkueen heikkous on ”mindset”.
– Sundhage on bussikuskien aatelia, jos miesten puolella se on Jose Mourinho. Hän ei ole tätä hetkeä jalkapallovalmentajana, lataa Matti Härkönen.
Kisojen odotetuin nuori tähti on vasta 18-vuotias Barcelonan Sydney Schertenleib. Toinen 18-vuotias, Iman Beney, siirtyi Young Boysista Manchester Cityyn.
Vielä menestysvaateet näin nuorten harteilla voivat olla liikaa.
Lisäksi joukkueesta esille nousee aina Alisha Lehmannin nimi. Hän on kisojen tunnetuin pelaaja. Instagramista seuraajia löytyy 16,7 miljoonaa.
– Vähän peliaikaa, paljon someaikaa, tiivistivät asiantuntijat.
Tämä siksi, että Lehmann pääsi kisoihin loukkaantumisten myötä, mutta näkyvyysarvoa hän tuo.
Suomen ja Sveitsin tilanteessa on paljon samaa. Maalintekijöitä ei tahdo löytyä. Lohkossa Norja on ainoa, jonka vahvuudet löytyvät hyökkäämisestä.
Toki ennen Suomen ja Sveitsin lohkon päätösottelua moni asia voi olla muuttunut.
Auttaako kotiyleisön tuki Sveitsin ongelmistaan vai johtaako paine murentumiseen? Viime syksynä se hävisi ennätysyleisönsä edessä Saksalle 0–6.
Vielä paljon tarkemmin EM-kisoihin voit syventyä 11 ystävää -podcastin ennakkospektaakkelissa.
EM-turnauksen muodonmuutos
Naisten pelaamassa jalkapallossa on nähty 2000-luvun aikana huima, kokonaisvaltainen muutos. Esimerkiksi sopivat vaikkapa edellisten EM-kisojen ennätykselliset katsojaluvut.
Yhä useammissa, jo kauan jalkapallon suurmaiksi miehissä mielletyissä paikoissa, on herätty naisten liigojen hyödyntämättömään potentiaaliin.
Kilpailun taso on noussut ja laajentunut. Sitä jalkapalloa, jota Suomen EM-debyyttikisoissa 2005 nähtiin, ei voi edes verrata tasoon, jota arvokisat nyt tarjoavat.