Anárlaš Riitta Lehtola-Kosonen lea beassan oahpásmuvvat niranasaide go gávnnai beatnagisttis dakkára čalbmečiegas. Son ii leat hárjánan niranasaide davvin.
– Miihan gávnnaimet min beatnagis niranasa mannan vahkus.
Lehtola-Kosonen fertii dutkat neahtas, leigo jur niranas darvánan su beatnagii.
– Lohken dieđusge rávvagiid ahte maid galggašii bargat dainna. Munhan gávdnen pinseahtaid vai válddášin dan ieš eret, muhto dat lei darvánan nu čavga.
Loahpaloahpas šibitdoavttir luvvii niranasa, go Lehtola-Kosonen deaivvai leat muđuige mannamin dohko beatnagiinnis eará operašuvnna várás.
Máŋgii niranasat darvánit beatnagiidda ovdamearkka dihte mátkkis máddelis. Lehtola-Kosonen ii goittotge leamašan beatnagiinnis jođus.
– Miihan orrut dáppe Anáris guovddážis. Beatnagat leat doppe min šiljus ja mii fitnat gili birra vázzimin.
Son muitala, ahte šibitdoaktára árvalusa mielde niranas sáhttá leat turisttaid mielde johttán davás.
– Dáppe leat hirbmat ollu beatnagat turisttaid fárus.
Lehtola-Kosonen vihkkedallá dál, fertego oasttit niranasboahkuid dahje mirkkuid čeabetbáttiide niranasaid várás.
Niranas njahká davvelii ah' davvelii
Niranasáiccut leat lassánan davimusge Sámis. Niranasat leat gávdnon Punkkilive-neahttasiiddu mielde Giehtaruohttasa ja Ohcejoga ráje.
Niranasat johttájit dábálaččat olbmo dahje biebmoealli fárus. Muđui davimus niranaspopulašuvdna eallá jo Roavvenjárgga allodagas.
– Doppe bohtet olu almmuhusat mii muitala das, ahte niranasat leat Roavvenjárggas olu ja dat lassánit, dadjá professor Ilari Sääksjärvi Turku biodiversitehtaovttadagas.
Okta guovddáš sivain niranasaid leavvamii lea dálkkádatnuppástus. Dálvvit otnot ja liegganit, mii lea Sääksjärvi oainnu mielde buoridan niranasaid eallindiliid ain davvelabbos. Niranasaid lassánanáigodat guhkku vehážiid mielde, mii nanosmahttá populašuvnna.
Niranasat sáhttet njoammudit olbmui borreliosa dahje vuoiŋŋašvuolšši. Borreliosa sáhttá dikšut antibiohtain, muhto vuoiŋŋašvuolšái ii gávdno dikšu, muhto dan sáhttá geahččalit eastit boahkuin.
