Nato-maat ovat koolla puolustusliiton yhdessä tärkeimmistä huippukokouksista vuosikausiin.
Kokouksessa Nato-maat ovat sopineet puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt). Näin sotilasliitto reagoi Venäjän uhkaan ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vaatimuksiin siitä, että muiden jäsenmaiden on otettava suurempi rooli Natossa.
Eilen Trump laukoi sosiaalisessa mediassa useita Nato-aiheisia kommentteja. Yhdessä niistä hän esitti viestin, jonka oli saanut Naton pääsihteeri Mark Rutteltta:
– Eurooppa tulee maksamaan isosti, kuten pitääkin, ja se on voitto sinulle.
Yle laski ja kokosi luvut siitä, mitä puolustusmäärärahojen nostaminen käytännössä tarkoittaa.
1. Kuinka kaukana tavoitteesta maat ovat?
Jäsenmaat sitoutuvat nostamaan varsinaiset sotilasmenot 3,5 prosenttiin bkt:sta. Lisäksi 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää puolustukseen liittyviin menohin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.
Naton 32 jäsenmaasta vain Puola ylittää 3,5 prosentin tavoitteen jo nyt. Muilla matkaa riittää:
2. Millaisia summia maat jatkossa käyttävät puolustukseen?
Naton esittämän ennakkoarvion mukaan jäsenmaat käyttivät viime vuonna puolustukseen yhteensä noin 1 336 miljardia euroa. Se on noin 55 prosenttia koko maailman puolustusmenoista, laskee Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin.
Kuinka suuren summan maat käyttävät tulevan tavoitteen mukaisilla vaatimuksilla?
Menot on sidottu bkt:ihin, joten lopullisen vastauksen saa vasta tulevaisuudessa. Tavoitteet tulisi täyttää vuoteen 2035 mennessä.
Osviittaa kuitenkin saa kansantalouksien nykyisten kokojen perusteella. Yle laski Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n arvioimilla vuoden 2024 bkt-luvuilla, kuinka suuren summan kukin jäsenmaa käyttäisi puolustukseensa 3,5 ja 5 prosentin vaatimuksilla.
Nappia painamalla voit valita 3,5 prosentin ja 5 prosentin puolustusmenoihin perustuvan laskelman välillä.
3. Miten suuri kasvu Nato-maiden puolustusmenoihin on luvassa?
Trump sanoo, että Yhdysvaltojen ei tarvitse nostaa puolustusmenojaan 3,5 eikä 5 prosentin tavoitetasolle. Perusteluksi Trump sanoo sen, että Yhdysvallat on niin pitkään vastannut ylivoimaisesti suurimmasta osasta Naton puolustusmenoja.
Uudet tavoitetasot kasvattavat sotilasliiton puolustusmenoja joka tapauksessa valtavasti, vaikka Yhdysvallat jäisi niiden ulkopuolelle.
Naton esittämän arvion mukaan jäsenmaat käyttivät viime vuonna puolustukseensa noin 1 336 miljardia euroa. Tästä Yhdysvaltojen osuus on miltei kaksi kolmasosaa eli noin 858 miljardia euroa.
Jos kaikki muut jäsenmaat käyttäisivät nykyisistä bkt:ään sotilasmenoihin tulevan tavoitteen mukaiset 3,5 prosenttia, liiton puolustusmenot olisivat laskennallisesti yhteensä noin 1 690 miljardia euroa vuodessa.
Näin suuri kasvu puolustusmenoihin tulisi Suomella ja Euroopan suurilla Nato-mailla:
Lukema on laskettu Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportoimilla bkt-arvioilla vuodelta 2024. Jäsenmaiden lopulliset bkt-lukemat vahvistuvat myöhemmin.
Näin Naton pääsihteeri Mark Rutte perustelee uusia vaatimuksia sotilasmenoista: