Kouvolassa sijaitsevan Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan päärakennus on avattu restauroituna yleisölle.
Metsäyhtiö UPM:n omistaman Patruunan pytingin kunnostus kesti noin kaksi vuotta.
UPM ei kerro, paljonko rakennuksen kunnostaminen kaikkinensa maksoi. Se tiedetään, että museo sai hanketta varten 550 000 euron avustuksen Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.
Rakennus on alunperin ollut Verlan tehtaan konttori ja isännöitsijän asunto. 140 vuotias päärakennus on ollut suljettuna vuodesta 2007 lähtien, koska se oli huonossa kunnossa ja sen paloturvallisuus oli heikko.
Pytingin sisätilat on nyt restauroitu rakennuksen ulkoasua vastaavaan, 1800-luvun uusrenessanssin tyyliin.
Verlassa käy vuosittain noin 50 000 vierailijaa. Saneerauksen valmistuminen uudistaa maailmanperintökohdetta vierailukohteena.
Rakennukseen on saatu sovitettua esimerkiksi ravintolakeittiö.
Pytingin päädyssä sijainnut Verlan tehtaan entinen konttori palvelee jatkossa tehdasmuseon ja maailmanperintökohteen vastaanottotiloina, sekä museokauppana.
Edellisessä remontissa tuhoutui paljon vanhaa
Edellinen saneeraus Verlan päärakennuksessa tehtiin 1960- ja 70-luvun vaihteessa, ennen alueen museointia. Tuolloin rakennuksesta tehtiin Kymin lomakylän ruokala ja koulutustila. Esimerkiksi vanhat kaakeliuunit purettiin.
– Silloin poistettiin oikeastaan kaikki vanhat rakennuspinnat ja väliseiniä kaadettiin. Sisältä tämä oli sellainen lastulevylaatikko, museojohtaja Ville Majuri kertoo.
Alkuperäisiä piirteitä säilyi kuitenkin sen verran, että historiallisten selvitysten ja tutkimusten avulla on voitu saada selville rakennuksen huonejako, ja miltä sisustus on eri aikoina näyttänyt.
– Siinä oli oma työnsä, että löydettiin keskenään yhteensopivat tapetit eri saleihin, huokaa Ville Majuri.
Remontissa ei tehty pelkkää kaunista pintaa, vaan myös esimerkiksi jokainen lattialankku on irroitettu erikseen ja palautettu takaisin paikoilleen. Rakennus on kunnostettu kauttaaltaan runkorakenteita myöten.
Käytön kannalta tärkeitä muutoksia olivat esimerkiksi wc-tilojen, keittiön ja sen aputilojen sekä tekniset tilojen uusiminen ja uuden sisäportaikon rakentaminen. Ullakolle rakennettiin henkilökunnan sosiaalitilat ja tarjoilutila yläkerran huoneille. Kellarissa uusittiin sisäänkäyntejä ja tornipäädyn ulkoportaikko.
Kalusteita varastosta ja lahjoituksena
Alkuperäisiä kalusteita rakennuksessa ei juurikaan ollut jäljellä, sillä suuri osa tehtaan johtajan tai isännöitsijän kalusteista on ollut heidän omiaan. Ne ovat vaihtuneet asukkaiden myötä.
– UPM:n muista toimipaikoista on vuosien varrella kerätty tänne sopivia kalusteita muutamien kunnostettujen alkuperäisten lisäksi, kertoo Ville Majuri.
Patruunan pytingin saleihin on tarjottu kalusteita myös lahjoituksena.
– Ihmiset ovat halunnut tarjota vanhoja kalusteita, joita ovat esimerkiksi perintönä saaneet. Sieltä on saatu ihan mukavia elementtejä tähän sisustukseen, Ville Majuri sanoo.
Joissain kohdissa on jätetty esiin kerrostumia alkuperäisistä tapeteista ja koristemaalauksista.
Ympärivuotista ravintolatoimintaa
Pytingissä on aloittanut ravintola, joka toimii nykyisen museokahvilan rinnalla. Kesäsesongin ulkopuolella ravintola toimii tilausravintolana.
– Pytingissä on tarjolla myös kokous- ja juhlatilaa vuokrattavaksi, kertoo Ville Majuri.
Saneerauksen pääsuunnittelijana on haminalainen arkkitehti Teiju Autio.
Verlan omistaa metsäyhtiö UPM. Tehdastuotanto päättyi 1964 ja tehdas avattiin Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona vuonna 1972. Unesco liitti kohteen maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.