Salpausselän pohjavedelle haetaan EU:n nimisuojaa, joka voi tuoda myös lisäarvoa esimerkiksi veden markkinoinnissa ja yritysten houkuttelussa alueelle.
Hakemus Ruokavirastoon lähti viime vuoden lopulla. Hakemusta olivat työstämässä muun muassa Päijät-Hämeen viljaklusteri, vesiyhtiö Lahti Aqua, Visit Lahti sekä joukko pohjavettä käyttäviä yrityksiä.
– Suojaus on merkityksellinen erityisesti, kun lähdetään tekemään kansainvälistä liiketoimintaa ja vientiä, sanoo liiketoimintakehittäjä Henrik Yli-Seppälä Lahden seudun kehitys Ladec oy:stä.
Suojauksen jälkeen nimeä voisi Yli-Seppälän mukaan käyttää vain, jos tuotanto olisi Salpausselän pohjavesialueella.
Suoja antaa Ruokaviraston mukaan myös kuluttajalle varmuuden siitä, että tuotteen alkuperä ja raaka-aineet tunnetaan.
Nimisuojauksen on saanut tähän mennessä EU:n alueella yli 3 700 tuotetta. Suomessa suojassa ovat esimerkiksi Lapin Puikula ja Karjalanpiirakka.
Pohjavedessä riittää mahdollisuuksia
Lahden seutu haluaa myös rakentaa Salpausselän vedestä kansainvälistä brändiä.
Kyse ei ole pullotetun veden myynnissä ulkomaille, vaan elintarvikealan yritysten houkuttelussa alueelle.
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että pohjaveden nimisuojahakemus ja brändääminen ovat alueella oikeita keinoja elintarvikealan kansainvälistämiseksi.
– Kyse ei ole massatuotteesta, vaan Päijät-Hämeen vahvuudesta, joka tuo konkreettista lisäarvoa tuotteisiin.
Vesi voi toimia kilpailuetuna vientimarkkinoilla.
– Karkeasti ottaen noin 25 prosenttia Salpausselän pohjavedestä on käytössä. Pystymme laajentamaan uusiutuvan veden käyttöä ja kansainväliset elintarvikealan toimijat kiinnostavat meitä kovasti, liiketoimintakehittäjä Henrik Yli-Seppälä Lahden seudun kehitys Ladec oy:stä.
Vesiyhtiö Lahti Aqua arvioi, että pohjavettä syntyy sen toiminta-alueella 100 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Pohjavesi syntyy, kun maan pinnalla oleva vesi imeytyy maahan ja vajoaa syvemmälle. Soraharjut puhdistavat vettä.