Mansikkaa on poimittu kesäkuussa pipo päässä – satokaudesta tulossa monin paikoin pitkä ja tasainen

Jos aurinko viime kesänä paahtoi turhankin kanssa, viivyttelee kuluvan kesän lämpö edelleen. Kesälahden Sarvisaloon saapuneet mansikanpoimijat saavat odotella pääsadon kypsymistä.

Mansikan raakileita ja kypsä mansikka.
Hiljakseen kypsyvien mansikoiden seassa ei käy suurta pörinää, pölyttäjät ovat viihtyilleet pesissään kolealla säällä. Kuva: Joni Takalo / Yle

Outi Toivanen keräili kesän alussa marjatilalleen saapuneille poimijoille lisävaatetusta avuksi mukaan pellolle päälle laitettavaksi. Tihuutti vettä ja oli koleaa.

– Pipo päässä on tällä kertaa kesäkuussa laitettu mansikkakasvustoja kuntoon ja aloitettu poimintoja. Näyttää siltä että satokaudesta on tulossa pitkä ja varsin tasainen, Toivanen kertoo.

Mansikka ei pidä kuumasta, etenkään poimittuna. Toisaalta se ei myöskään innostu kasvamaan jos on kovin viileää. Liian märkääkään ei saisi olla.

– Meidän tilalla lannoitus hoidetaan kasteluveden mukana ja sen kanssa on ollut nyt vähän siinä ja siinä. Vettä on tullut taivaalta niin paljon, että kasvustot meinaavat mennä liiankin kosteiksi.

Astikkalan marjatilalla Kesälahden Sarvisalossa on saatu hyvinkin oma annos viime vuosien säiden vaihtelusta.

Tilalla on kasvatettu mansikkaa 80-luvulta asti. Viime kesän satokausi oli tilan huonoin.

– Talvituhoja tuli toissa talvena paljon ja ne vaikuttavat vielä tämäkin kesän satoon. Viime kesän kuumuus puolestaan teki kaudesta lyhyen ja heikon, sanoo Toivanen.

Poimijat hankittava etunojassa

Toivasen ja hänen sisarensa Hannele Astikaisen tilalle poimijoita on tänä kesänä saapunut Ukrainasta, Baltiasta, Uzbekistanista ja Kazakstanista.

– Heidät on palkattava hyvissä ajoin jo viikkoja etunojassa. Sadon kypsymisen aikataulua ei silloin voi vielä tietää, Toivanen sanoo.

Sarvisaloon poimijoita on saatu tälle kesää hyvin.

Asikkalan tilalla mansikkaa kasvaa avomaalla 25 hehtaarilla ja vadelmaa neljän hehtaarin alalla. Lisäksi marjoja kasvaa noin hehtaarin alalla kahdessatoista kasvutunnelissa.

Pohjois-Karjalassa tuntuvia aikataulueroja mansikkatiloilla

Kesälahdelta Valtimolle on matkaa noin 200 kilometriä ja sillä on vaikutuksensa mansikanviljelyyn.

Lumet lähtevät etelämpää tuntuvasti aiemmin, joten siellä saadaan etenkin harson suojissa nopeampi startti satokauteen.

– Mansikanviljelyssä näkyy sama suunta kuin muussakin maataloudessa. Tuotanto keskittyy. Joitakin uusia mansikanviljelijöitä on sentään tullut riveihin ja sukupolvenvaihdoksiakin on tehty, kertoo Tero Tolvanen Sikiönmäen luomutilalta Rääkkylän Oravisalosta.

Tero Tolvanen kävelee raparperirivistöjen välissä.
Tolvasten tilalla Rääkkylässä mansikanpoiminta hoituu pääasiassa itsepoimintana, luomumansikoilla on varsin vakiintunut ostajakunta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tolvasen mukaan mansikan satonäkymät ovat tällä hetkellä maakunnassa kohtuullisen hyvät.

– Uskoisin että mansikan satokaudesta avomaalla tulee sellainen noin kuukauden mittainen. Varmaan koko heinäkuun ajan ja elokuun puolelle asti on aivan mukavasti marjaa tarjolla.