Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sosiaalisen median kieltäminen alle 15-vuotiailta jakaa kansanedustajien mielipiteitä. Osa heistä kannattaa tiukasti somekieltoa alaikäisille.
– Älyttömillä älylaitteilla tehtävän ihmiskokeen aika lastemme aivoilla pitää saada loppumaan. Tämä tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti ja parempi olisi, jos kielto olisi tehty jo eilen. Kännykkäkielto kouluihin on hyvä alku, mutta tehtävää riittää, perussuomalaisten Ari Koponen sanoo.
Eduskunta hyväksyi huhtikuun lopussa lakimuutoksen, jonka myötä kouluissa on ensi lukuvuodesta alkaen tiukat rajat puhelimen käytölle.
Nuorten somenkäytön rajoittamiseen tähtäävä keskustelu on kulkenut koulujen puhelinkiellon rinnalla jo pitkään. EU:n tietosuoja-asetukseen perustuva ikäraja sosiaalisen median palveluihin tuli voimaan vuonna 2018, mutta ikärajat eivät ole pitäneet sen jälkeenkään.
Monessa maassa on EU:n määrittämä ikäraja, mutta Suomessa se on matalampi.
– EU:ssa perusikäraja on 16 vuotta, mutta jokainen EU-maa voi laskea sen 13 vuoteen. Suomessa ikäraja on nyt 13 vuotta, kun esimerkiksi Saksassa, Irlannissa ja Alankomaissa se on 16 vuotta, taas Ranskassa on 15 vuotta, KD:n Peter Östman sanoo.
Alle 15-vuotiaiden somen käytön kieltämisen kannalla on moni, niin myös keskustan Hanna Kosonen.
– Sosiaalinen media on alusta dopamiiniriippuvuudelle, vinoutuneelle minäkuvalla, kiusaamiselle ja keskittymiskyvyn menettämiselle. Oireellista on, etteivät somejäteissä työskentelevät anna omien lastensa käyttää kehittämiään koukuttavia sovelluksia.
Jos ikäraja olisi korkeammalla, se saattaisi vaikuttaa nuorten somessa jakamaan sisältöön, SDP:n Hanna Laine pohtii.
– Sosiaalista mediaa käytetään muun muassa kiusaamisen välineenä levittämällä toisista väärää tietoa ja nolaamalla toisia. Lasten kasvaessa kehittyy myös harkintakyky, joten korkeampi ikäraja voi olla hyvä ratkaisu ikävän toiminnan kitkemisessä.
Valvonta vaikeaa
Osa kansanedustajista pitää somen totaalikieltoa mahdottomana valvoa ja jopa haitallisena.
– Kiellon jälkeen se houkuttaisi vielä nykyistäkin enemmän. Some, sekä hyvine että pahoine puolineen, on tätä päivää, perussuomalaisten Juho Eerola pohtii.
Useampi kansanedustaja peräänkuuluttaa myös EU:n vastuuta sosiaalisen median palvelujen rajoituksissa.
– Erityisesti lyhytvideopalveluiden, kuten Tiktokin ja Instagramin, koukuttavasta algoritmista ja haitallisista, itsetuhoisista sisällöistä täytyy päästä eroon. Nuorille pitäisi olla merkittävästi rajatumpi versio näistä sovelluksista, ja tämä on täysin mahdollista toteuttaa Suomen ja EU:n lainsäädännöillä, vihreiden kansanedustaja Alviina Alametsä painottaa.
Ikäraja ei auta, sillä nuoret siirtyvät vain muille alustoille
Vaikka ikärajan nostaminen kuulostaa helpolta ratkaisulta sosiaalisen median aiheuttamiin ongelmiin, asia ei ole niin yksinkertainen.
Myös lapsilla on oikeus olla ja toimia digitaalisissa ympäristöissä, joissa on paljon hyvää vaaranpaikkojen lisäksi. Sosiaalinen media tarjoaa sosiaalisia kontakteja, vertaistukea, tärkeää tietoa ja mahdollisuuden löytää oma identiteetti, ja siksi koko aihetta on tärkeää tarkastella kokonaisuutena, Pelastakaa lapset -järjestön asiantuntija Veera Träskelin toteaa.
– Siksi pelkkä ikärajan nosto ei yksin riitä. Nuoret siirtyvät muihin sallittuihin alustoihin tai jopa vähemmän moderoituihin, haitallisempia sisältöjä tarjoaviin paikkoihin.
Suomessa jo 9–10-vuotiaista jopa 90 prosenttia käyttää Träskelinin arvioiden mukaan somea, vaikka monen alustan virallinen ikäraja on 13 vuotta.
Helposti unohtuu esimerkiksi se, että sosiaalinen media on muutakin kuin lyhytvideopalveluita.
– Kaikkien niputtaminen saman ikärajan alle ei toimi. Moni alle 15-vuotias käyttää esimerkiksi Whatsappia perheensä ja ystäviensä kanssa sujuvasti, vasemmistoliiton Pia Lohikoski sanoo.
Mutta mitä nuoret itse kertovat somen haittoina?
Nettikiusaaminen on keskeinen ongelma, minkä lisäksi nuoret kertovat näkevänsä järkyttäviä kuva- ja videomateriaaleja – väkivaltaisia, itsetuhoisia ja jopa eläinten kidutukseen liittyviä videoita, Träskelin kuvailee.
Toinen iso ongelma ovat haitalliset tai ahdistavat yhteydenotot, kuten aikuisilta tai aikuisiksi oletetuilta tulevat seksuaalissävytteiset viestit, Träskelin kertoo.
– Lisäksi keskusteluilmapiiri on hyvin polarisoitunut, kommenttikentissä näkyy paljon vihapuhetta, rasismia ja erityisesti naisvihamielistä puhetta, hän summaa nuorten palautetta.
Kaikki edellä mainitut voivat vaikuttaa lasten ja nuorten mielialaan ja uneen, jos niitä ei käsittele aikuisen kanssa.
Moni kansanedustaja, joka ei kannattanut täyskieltoa, haluaisi jonkinlaista rajoitusta niin nuorille kuin vanhemmillekin.
– Parempi tapa on kehittää nuorille ja vanhemmille medialukutaitoja, ohjeita, valvontaa ja digitaalisia taitoja, jotka auttavat heitä navigoimaan somessa turvallisesti ja fiksusti, Harry Harkimo (liik.) sanoo.
Tärkeää olisi nyt panostaa siihen, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen puututtaisi, RKP:n Christoffer Ingo sanoo.
Kansainväliset esimerkit ja tulevaisuuden näkymät
Moni maa on jo asettanut ikärajoja sosiaalisen median käyttöön tai koulujen kännykkäkieltoja.
Euroopassa näin on jo ollut jo jonkin aikaa Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Viimeisimpänä myös Norja pyrkii kieltämään somen alle 15-vuotiailta.
Australiassa näin tehtiin jo viime vuoden lopulla, ja Uusi-Seelanti seuraa Australian esimerkkiä.
Kokoomuksen Arto Satonen ottaa Australian somekiellon esimerkiksi, jota kannattaa seurata.
– Australia otti käyttöön lainsäädännön, jossa sosiaalinen media kiellettiin alle 16-vuotiailta. On hyvä seurata Australian kokemuksia ja käynnistää Suomessa selvitys, jossa arvioidaan mahdollisen kiellon hyvät ja huonot puolet.