Suomalaiset lihovat, ja eniten lihavia on Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusin tilasto.
Etelä-Pohjanmaa on myös ainoa maakunta, jossa lihavien osuus aikuisväestöstä oli viime vuodenvaihteessa jo yli 30 prosenttia. Nousua vuoteen 2020 on kolme prosenttiyksikköä.
Eteläpohjalaisten kannoilla tulevat Satakunta, Kanta-Häme ja Keski-Uusimaa.
Lihomiseen vaikuttavat monet syyt, joista tärkeimpiä ovat syöminen ja liikkuminen.
Tässä jutussa asiantuntijat kertovat viisi syytä, miksi juuri Etelä-Pohjanmaa on tilastokärjessä, kun lihavuutta mitataan.
1. Ruokailutottumukset ja ruokakulttuuri
Terveystieteiden tohtori Mari Salminen-Tuomaala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta arvioi, että yksi syy lihomisen taustalla on Etelä-Pohjanmaan omanlainen ruokakulttuuri:
– Etelä-Pohjanmaan ruoka on aika runsasta ja tuhtia, paljon perunaa ja kastikkeita, makkaraa ja kropsua, Salminen-Tuomaala miettii.
Maakunnassa siis käytetään paljon kovia rasvoja, jotka yhdistettynä perinnöllisiin sairauksiin ovat iso riskitekijä.
2. Runsas autoilu
Liikennekäytössä olevia henkilöautoja on Etelä-Pohjanmaalla enemmän kuin muualla maassa eli 612 autoa tuhatta asukasta kohden.
Esimerkiksi Uudellamaalla vastaava luku oli Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan viime vuonna 418.
Maakunta on kärjessä siinäkin, että yli 80 prosenttia 18-vuotiaista hankkii ajokortin, Helsingissä vain 25 prosenttia.
Kansanterveystieteen dosentti Päivikki Koponen THL:stä toteaa, että autoillessa altistutaan lihomiselle, kun arkiliikunta vähenee.
– Päivittäisten askelten tai pyöräiltyjen kilometrien määrä on huomattavasti merkittävämpää kuin se, harrastetaanko jotain tiettyä liikuntalajia kerran viikossa.
Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila valottaa, että alueen työpaikat ovat sijoittuneet eri puolille maakuntaa, joten pendelöinti on yleistä ja välimatkat muutenkin pitkiä.
Koposen mukaan maatiloilla työ saattaa olla fyysisesti kuormittavaa, eivätkä kaikki sen lisäksi jaksa harrastaa liikuntaa. Se saattaisi kuitenkin työn vastapainona olla tarpeen.
Raskas fyysinen työ ei kohota kuntoa, vaan voi jopa nostaa verenpainetta ja olla muutenkin riskitekijä sydänsairauksille.
Kuuntele alta, mitä yhteyspäällikkö Miika Laurila kertoo Etelä-Pohjanmaan alueesta.
3. Matala koulutus- ja tulotaso
Tutkijoiden mukaan erot koulutus- ja tulotasossa selittävät hyvinvointi- ja terveyseroja.
Yli 15-vuotiaista eteläpohjalaisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli vuonna 2023 noin 26 prosenttia. Koko maassa luku oli vajaat 25 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus puolestaan on alueella maakuntien pienimpiä eli runsaat 27 prosenttia, kun koko maan oli liki 34 prosenttia.
Myös tulotaso on matala: vuonna 2023 asuntokuntien palkkatulot tulonsaajaa kohti olivat maakunnassa runsaat 32 000 euroa. Koko maan luku oli noin 37 500 euroa.
Johtava tutkija Maria Vaalavuo THL:stä kertoo tutkimusten vahvistavan, että matalasti koulutetut ja pienituloiset sairastavat enemmän kuin korkeasti koulutetut ja suurituloiset.
– Elintavat selittävät osan terveyseroista. Alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvat syövät vähemmän vihanneksia ja hedelmiä, mutta enemmän punaista ja prosessoitua lihaa sekä liikkuvat vähemmän ja tupakoivat enemmän.
4. Väestön ikääntyminen
Iän myötä suomalaisten paino on tavannut nousta.
Etelä-Pohjanmaalla väki on keskimääräistä iäkkäämpää.
Vaikka alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on maakunnassa hieman keskimääräistä suurempi, työikäisiä on neljänneksi vähiten koko maassa. Työiän ohittaneiden osuus on Etelä-Pohjanmaalla suurempi kuin maassa keskimäärin.
Etelä-Pohjanmaalla 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 26 prosenttia, kun se koko maassa on alle 23 prosenttia.
Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan nuoria ajaa pois maakunnasta opiskelu. Maakunnassa on maan vähiten korkeakoulutasoisia aloituspaikkoja nuorta kohden.
5. Runsaasti sairauksia
THL arvioi, että Etelä-Pohjanmaalla väestön terveydentila ja työkyky ovat maan keskitasoa heikommat.
THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi on Etelä-Pohjanmaalla keskimääräistä korkeampi.
Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin.
Eniten maakunnan väestössä podetaan dementiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia.
Lisäksi eteläpohjalaiset syövät maan eniten erityiskorvattavia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin, astmaan, diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.
Salminen-Tuomaala kertoo viimeisten kyselytutkimusten paljastavan, että masennus on lisääntynyt. Sillä voi olla yhteyttä syömiseen, liikunnan vähyyteen ja painonhallintaan.
Videolla eteläpohjalaiset pohtivat syitä siihen, miksi maakunta sijoittui tuoreen lihavuustilaston kärkeen, ja mitä seurauksia sijoituksella on: