Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on julkaissut vuosien 2025–2029 tienpidon ja liikenteen suunnitelman.
Tänä vuonna tienpidon budjetti on noin 89 miljoonaa euroa, josta lähes puolet käytetään korjauksiin ja korjausvelan lyhentämiseen.
Suunnitelmassa liikenne- ja infrastruktuurijohtaja Anders Östergård toteaa, että maailmantilanteen epävarmuus – Ukrainan sota ja mahdollinen uusi kauppasota – heijastuu myös tienpitoon.
Asfalttipäällysteiden hinnat ovat nousseet, mutta vuosi 2025 on silti tienpidon osalta poikkeuksellisen hyvä: hallitus on myöntänyt lisärahoitusta päällystetyn tieverkon korjauksiin ja sen ansiosta alueella pystytään päällystämään yli 300 kilometriä huonokuntoista tietä.
Lisärahoitus käytännössä pysäyttää korjausvelan kasvun tältä vuodelta.
Korjausvelka on silti niin suuri, ettei sen merkittävä vähentäminen nykyrahoituksella onnistu. Vähäliikenteisiä huonokuntoisia päällystettyjä teitä joudutaan siis jatkossakin muuttamaan sorateiksi kustannusten hillitsemiseksi.
Investoinnit odottavat rahoitusta
Ely-keskuksen mukaan tieverkko rapistuu erityisesti vähäliikenteisillä teillä.
Vaikka perusväyläverkon kunto on pidetty kohtalaisena, muun tieverkon korjausvelka jatkaa kasvuaan.
Soratiet kärsivät pintakelirikosta, jonka arvioidaan pahenevan ilmastonmuutoksen myötä. Valaistuksessa panostetaan energiatehokkaisiin ratkaisuihin, mutta vähäliikenteisillä osuuksilla sitä saatetaan joutua purkamaan kustannussyistä.
Alueella on 1383 siltaa, joista 66 on huonokuntoisia ja 12 erittäin huonokuntoisia. Korjaustoimet painottuvat 1950–80-lukujen siltoihin sekä putkisiltoihin.
Merkittäviä korjauksia tehdään muun muassa Mustasaaren Pundarsbäcksbron, Kristiinankaupungin Lapväärtinjoen ja Pedersören Joksholman silloilla.
Myös useita jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä pienempien tieparannusten suunnitelmia on ohjelmassa. Monet hankkeista ovat vielä suunnittelu- tai rahoituspäätösvaiheessa.
Alueelliset erot ovat suuria
Etelä-Pohjanmaan elyn alueella liikennemäärät ovat palautuneet koronaa edeltävälle kasvu-uralle, joskin keskitasoa hitaammin.
Keskuskaupunkien, kuten Seinäjoen, Kokkolan ja Vaasan seuduilla liikennemäärät ovat palautuneet nopeammin, kun taas harvaan asutuilla alueilla määrät ovat jääneet pysyvästi matalammalle tasolle. Valtakunnallisesti liikenteen määrän kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina.
Ely-keskus määrittelee palvelutasotavoitteet joukkoliikenteelle. Kärkikohteita ovat esimerkiksi Vaasa–Seinäjoki ja Seinäjoki–Kokkola -välit.
Tavoitteena on lisätä uusiutuvan käyttövoiman osuutta, kehittää matkustajainformaatiota ja markkinoida joukkoliikennettä tehokkaammin.
Elyn alueella henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet: vuonna 2015 sattui 327 henkilövahinko-onnettomuutta, vuonna 2024 onnettomuuksia oli 140.
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt korkeana, erityisesti vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2023 liikenteessä kuoli 16 henkilöä, vuonna 2024 19 henkilöä.
Erityistä huomiota suunnitelmassa kiinnitetään eläinonnettomuuksien, kuten metsäkauriskolarien, ehkäisemiseen.
Etelä-Pohjanmaan elyn alueella liikenteen turvallisuutta pyritään parantamaan muun muassa uusilla keskikaiteilla, ohituskaistoilla, reunaviivojen täristämisellä, tiekaiteiden parantamisella ja liittymien uudelleenjärjestelyillä. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan kuntien rahoituksella.