Miehet ja naiset intissä samassa tuvassa: ”Ketään ei kiinnosta, kuka vaihtaa vaatteita”

Puolustus­voimien kasarmeissa on ollut mahdollista majoittua sekatupiin vuodesta 2024 alkaen oman valinnan mukaan. Kokemukset ovat olleet hyvin pitkälti positiivisia.

Alikersantit Aada-Linnea Häkkinen ja Veeti Myllyneva pitävät yhteismajoitustupia hyvänä järjestelynä.

Puolustusvoimat kokeili kasarmeissa miesten ja naisten yhteisiä majoitustiloja vuosina 2020–2023. Sen jälkeen yhteismajoitustuvat ovat olleet halukkaiden käytössä kaikissa joukko-osastoissa.

Pääesikunnan sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen sanoo, että yhteismajoitus on vakiintunut osaksi normaalia varusmiespalvelusta, eikä Pääesikunnan tietoon ole tullut juurikaan kielteisiä kokemuksia.

Maijasen mukaan varushenkilöt kokevat yhteistupien ilmapiirin rauhallisemmaksi, mikä edistää lepoa ja palautumista.

– Varusmiehet kokevat myös, että miehet vastaan naiset -ajatusmalli on vähentynyt tai kadonnut kokonaan. Lisäksi yhteismajoitus on helpottanut varusmiesjohtajien toimintaa, kun omaan ryhmään tutustuminen on koettu helpompana, Maijanen kertoo sähköpostissa.

Mitä sitten sanovat asevelvolliset itse? Kaksi Rovaniemellä Jääkäriprikaatissa palvelevaa alikersanttia eivät ainakaan löytäneet asiasta mitään moitteen sanaa.

”Ei ketään oikeasti kiinnosta, kuka vaihtaa vaatteita”

Aada-Linnea Häkkinen sanoo, että hän ei ole kokenut mitenkään outona olla sekatuvassa tai että siitä olisi ollut jotain haittaa. Vessat ja suihkut ovat miehille ja naisille erikseen.

– Sitä voi itse valita, miten haluaa vaihtaa vaatteita, onko valmis vaihtamaan tuvassa ihan kaikkien edessä vai käykö vessan puolella vaihtamassa.

Häkkinen sanoo itse vaihtavansa vaatteet tuvassa.

– Vaikka on sekatuvat, ei siellä ketään oikeasti kiinnosta, että kuka siellä vaihtaa vaatteita. Me ollaan yhtä porukkaa, ja kaikki täällä on ihan samanlaisia.

Alikersantti Aada-Linnea Häkkinen seisoo punkan vieressä Jääkäriprikaatin yhteismajoitustuvassa Rovaniemellä.
Alikersantti Aada-Linnea Häkkinen ei ole kokenut yhteistupaa outona tai haitallisena. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Häkkisen korviin ei ole kantautunut pahaa sanaa muiltakaan.

– Meillä ei ole ainakaan ollut mitään ongelmaa täällä. Meidät otetaan täällä tosi hyvin mukaan kaikkeen, eikä ole tuossakaan ollut mitään ongelmaa.

Häkkisen mukaan Puolustusvoimissa ei olisi myöskään vaikeaa ottaa mahdollisia ongelmia puheeksi, joten valitusten puute ei ole kiinni ainakaan siitä, ettei niistä uskaltaisi puhua.

– Minusta tuntuu, että aika hyvin täällä pystyy tuomaan epäkohtia esille. Ei ole ainakaan itselläni tullut mieleen, että ei pystyisi sanomaan jostain. Tosi hyvin täällä puututaan ja rakentavasti ne otetaan vastaan.

”Ei olla jätkien kesken, niin saa vähän sivistystäkin sinne”

Toinen Rovaniemellä asepalvelusta suorittava alikersantti, Veeti Myllyneva, pitää ratkaisua myös hyvänä. Hän ei erityisesti vaatinut päästä yhteistupaan, mutta vastasi alkukyselyssä, että asia on OK.

– No ihan normaalilta elämältä se on vaikuttanut. En ole miettinyt sillä tavalla, että täällä on naisia tuvassa vaan ihan palvelustovereita vain.

Myllynevan mukaan tuvassa ei tarvitse pitää katsetta sen enempää kurissa kuin miesten keskenkään.

– Ei ainakaan minun kohdalta ole tarvinnut varoa. Kyllä olen ihan normaalisti elänyt.

Alikersantti Veeti Myllyneva seisoo punkan edessä Jääkäriprikaatin yhteismajoitustuvassa Rovaniemellä.
Alikersantti Veeti Myllyneva kuvailee elämää yhteistuvassa normaaliksi. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Veeti Myllyneva suosittelee sekamajoitustupia muillekin.

– Onhan se erilainen kokemus, kun tapaa erilaisia ihmisiä. Ei tarvitse aina olla jätkien kesken samassa tuvassa, niin saa vähän sivistystäkin sinne.

Yhteismajoitus ei ole pakollista. Pääesikunnan sosiaalipäällikön Hannu Maijasen mukaan pieni osa asevelvollisista haluaa majoittua yhden sukupuolen tupaan.

Teltoissa ja sotalaivoissa majoitetaan kuitenkin kaikki sukupuolet sekaisin.