Logemat olbmo ceaggájedje Ohcejoga gáttis hotealla buohta maŋŋebáreahket, go luossabivdu álggii diibmu 19. Buohkat sis ledje boahtán máddin iskat, jusmat diddi dohppešii vuggii. Báikki olbmot eai dihtton gal šlivgumin.
Dán gease lea lohpi bivdit Ohcejogas golbma jándora ja sálášin oažžu váldit ovtta vuollel 65 sentte ditti.
Kai Paananen orru Gaska-Suomas Äänekoskis ja lea johtán mánnávuođa rájes luossabivddus Deanus. Dál go ii beasa Deanu ala, de vulggii iskat dohppešiigo Ohcejogas luossa.
– Fertejin oastit lobi, iihan dan dieđe jus dát lea maŋimuš geardi, go beassá lobálaččat luosa bivdit dáid čáziin, árvalastá Paananen.
Son goittot ii lean boahtán oaggut dušše luossa mielas, muhto baicce návddašit čáppa luonddus ja šlivgumis.
– Galhan dat lea somá dás čuččodit. Otne vehá trenen ja iskkadan, ihttin dasto vehá duođalabbot, mojohallá Paananen.
Bartaeaiggát lea fuolas luossanális
Maiddái riikabeaiáirras Markku Eestilä lei váldán áiggi luossabivdui. Son lei vuolgán guvttiin skihpáriin stákkuin šlivgut Ohcejot gáddái.
– Galhan dat livčče somá, jus ovttage luosa fidnešii, muhto in vuordde dan. Livčče somá jus beasašii guoli vehá borastit, dadjá Eestilä.
Eestiläs lea leamašan barta Deanu gáttis jo guhká. Son dadjáge liikot eambo suhkat Deanu alde, go čuččodit gáttis šlivgumin.
– Das beassá geahčadit birrasa ja seammás lihkadit, muhto dátge dohkke gal.
Su oaggunskihpáris gearggai kvártta oagguma maŋŋá dohppestit jo guolli vuggii, muhto beasihii.
– Dás ferte leat gierdevaš. Sáhttá ahte máŋgga diibmui ii dáhpáhuva mihkke ja de fáhkka dohppege, hoahkala Eestilä.
Son lei geargan moadde beaivve ovdal boahtit ja finadit maid jo Norgga bealde buggeluossabivddus, muhto doppege ii dohppen guolli vuggii.
Eestilä lea fuolas Atlántta luossadilis. Son lea bargguge dihtii olu čuvvon luossanáli dili.
– In leat miige dutkiid, muhto galhan mun lean smiehtadan sivaid dasa, manin luossa ii šat goargŋo Detnui. Leago dat mearrabivdu, dálkkádatnuppástus, biebmoluosaid šaddadeapmi, máŋgalot jagi bistán garra luossabivdu Deanus, vai mii. Stuorra vaháthan dat lea, muhto ii ábut váidalit, ii dat dainna buorrán.
Olbmot bivde viiddis guovllus eaige lobihuššan
Ohcejogas ja Geavujogas luosa bivdoáigi álggii 1.7.2025 diibmu 19 ja nohká 4.7.2025 diibmu 19.
Luosa oažžu bivdit dieid jogain stákkuin, firpmiin ja buođuin. Eará guliid oažžu bivdit stákkuin gitta borgemánu lohppii.
EJB-guovddáš, Meahciráđđehus ja eaktodáhtolaččat gohcet bivddu. Guollefávttat čuvvot vuosttažettiin dan, ahte olbmuin leat guollelobit ja sii bivdet lobálaš báikkiin.
Lappi EJB-guovddáža guollefákta Niilo Kalevi Länsman muitala, ahte olbmot bivde viiddis guovllus amas šaddat vuordit iežaset vuoru ráiddus.
– Muhtin veare leat goddon luosat. Olbmot leat fuolahan, ahte sis leat lobit, eatge leat deaivan lobihis bivdiid, muitala Länsman.
