Ulkoministeriö voi joutua Portugalin-suurlähettilään Titta Maja-Luodon tapauksesta jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen, arvioi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
Ulkoministeri Elina Valtonen ilmoitti tänään siirtävänsä Maja-Luodon pois tehtävästään. Suurlähetystön henkilöstö on syyttänyt Maja-Luotoa häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä.
Valtonen totesi STT:lle UM:n epäonnistuneen tapauksen käsittelyssä, koska prosessi on kestänyt liian pitkään.
Häirintäilmoitus tehtiin helmikuussa, ja asia tuli julkisuuteen parisen viikkoa sitten. UM:n henkilöstöjohtaja vieraili Lissabonissa viime viikolla.
Todennäköisesti työnantaja on rikkonut työturvallisuuslain mukaisia velvoitteitaan, koska terveyttä vaarantavaan toimintaan on reagoitu todella hitaasti, Koskinen arvioi.
– Ihmettelisin, jos tähän ei puututa työturvallisuuslain noudattamiskysymyksenä. Julkisten tietojenkin perusteella herää riittävä epäily, että lakia ei ole noudatettu, hän sanoo.
Hän ei pysty sanomaan, keihin epäily kohdistuisi.
– Ministerihän on viime kädessä vastuussa. Hänen pitää kiinnittää riittävästi huomiota ja antaa resursseja myös ministeriön sisäisiin asioihin.
Jos todetaan, että työnantajan edustaja on laiminlyönyt työyhteisön valvonnan, hänet voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta tai -rikoksesta sakkoihin tai ankarampaankin rangaistukseen.
– Joudutaan miettimään, kenen olisi pitänyt tähän puuttua aikaisemmin ja onko hänelle tai heille annettu riittävästi tietoa, Koskinen sanoo.
Koskinen: Tilanne ollut vakava
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää sanoi Helsingin Sanomille, että suurlähettilään tehtävän lopettaminen vaikuttaa erikoiselta ja keinotekoiselta ratkaisulta. Mäenpään mukaan tällä kierretään irtisanomismenettely tai muu virkamiesoikeudellinen toimenpide.
Maja-Luodon virkamiesoikeudellinen prosessi on yhä kesken eli se, onko edessä esimerkiksi varoitus tai irtisanominen. UM alkaa etsiä heti Lissabonin-edustustoon uutta päällikköä.
Työoikeuden asiantuntija Koskinen ei näe ristiriitaa siinä, että tehtävä päätettiin, vaikka virkamiesoikeudelliset seuraamukset eivät ole vielä selvillä. Asiaan on jouduttu puuttumaan ensin työturvallisuuslain nojalla.
– Työnantaja on lähtenyt siitä, että tarvitaan eräänlainen turvaamistoimi. Tilanne on sama, jos olisi vaarallinen kone: ei koneen voi antaa käydä ja ihmisten työskennellä sillä.
Ministeriö teki poikkeuksellisen toimenpiteen, mikä kertoo Koskisen mukaan siitä, että tilanne lähetystössä on ollut vakava.
”Jos työnantaja nyt pyrkisi rauhallisesti käsittelemään juttua”
Koskinen huomauttaa, että UM:ssä on ollut useita suurlähettiläitä koskevia tapauksia ja usea on edennyt sen jälkeen, kun media on uutisoinut niistä.
Ulkoministeriö ei saisi päästää tilanteita kehittymään niin pitkälle, että niihin saadaan apua vasta julkisuuden kautta, hän sanoo.
UM:n kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara sanoi STT:lle olevansa huolissaan siitä, että tapausten riepottelu julkisuudessa voi nostaa kynnystä ilmoittaa häirinnästä.
– Jos työnantajan edustaja nyt pyrkisi rauhallisesti käsittelemään tätä juttua, niin se ei kertoisi tuolla tavalla asiaa julkisuuteen, Koskinen täräyttää.
Yleensä ihmiset kääntyvät median puoleen vasta sitten, kun sisäiset toimenpiteet osoittautuvat tehottomiksi, hän jatkaa.
Maja-Luoto on sanonut, että hän on käyttäytynyt kahdessa tilanteessa epäasiallisesti ja totesi STT:lle pitävänsä Valtosen päätöstä ymmärrettävänä.
Aiemmin suurlähettiläs Jari Vilén selvisi varoituksella, kun häntä syytettiin häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä.
Koskisen mukaan UM:ssä näyttää olevan korkea kynnys irtisanoa suurlähettiläitä. Yleensä heille löytyy muita tehtäviä.
– Tässä näyttää olevan kyse työnantajasta, jonka keinovalikoimaan ei kuulu irtisanominen.