Analyysi: Laitaoikeisto ajoi komission puheenjohtajan harvinaiseen luottamus­äänestykseen

Kovinta arvostelua Ursula von der Leyen saa laita­oikeiston kanssa kaveeraamisesta.

Ursula von der Leyen.
Ursula von der Leyen joutuu luottamusäänestykseen. Viimeksi EU-parlamentti äänesti EU-komission puheenjohtajan luottamuksesta vuonna 2014. Tuolloin Jean Claude Juncker sai luottamuksen. Kuva: EPA-EFE
Hannele Muilu.
Hannele MuiluEU-kirjeenvaihtaja

BRYSSEL EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutuu maanantaina parlamentin meppien eteen puolustamaan asemaansa. Torstaina mepit äänestävät hänen luottamuksestaan.

Keskustelusta on tulossa värikäs, sillä parlamentti on tyytymätön komissioon.

Virallisesti epäluottamusta esittää parlamentin 72 laitaoikeistolaista meppiä. Syynä on se, ettei von der Leyen ole julkistanut tekstiviestejä, joita hän vaihtoi lääkeyhtiö Pfizerin johtajan Albert Bourlan kanssa koronarokotteiden hankinnan yhteydessä. EU-tuomioistuin linjasi toukokuussa, ettei viestien julkaisematta jättämiselle ole kunnon perusteluja.

Tämä on vain yksi syy arvosteluun.

Komission puheenjohtajan tappio luottamusäänestyksessä kaataisi koko komission. Näin käy, jos epäluottamusta äänestää kaksi kolmasosaa mepeistä.

Suomen mepeistä Euroopan konservatiivien ryhmään kuuluva Sebastian Tynkkynen (ps.) sanoo äänestävänsä von der Leyeniä vastaan.

– Vihreän politiikan virheitä ei ole myönnetty, eikä ole lähdetty tekemään korjausliikettä. Muuttoliikkeeseen ei ole tulossa riittävän kovia tiukennuksia. Myöskään jäsenmaiden päätösvallan palauttamista ei ole oletettavissa tällä kaudella, Tynkkynen listaa.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson odottaa, että hänen vasemmisto-ryhmänsä äänestää luottamusta vastaan, mutta aivan eri syistä.

– Mehän emme tukeneet von der Leyeniä emmekä tätä komissiota, joka on EU:n historian eniten oikealle kallellaan oleva komissio.

Perinteinen koalitio arvostelee, mutta tukee

Von der Leyenin asema komission puheenjohtajana ei kaadu äänestykseen. Hänen tukenaan on parlamentissa perinteisesti päätöksiä koostanut enemmistö: von der Leyenin oma keskustaoikeistolainen ryhmä EPP, sosiaalidemokraatit, liberaalien Renew-ryhmä ja ainakin osa vihreistä.

Ne eivät tue laitaoikeiston epäluottamusesitystä. Tosipaikka Von der Leyenillä olisi, jos epäluottamusta esittäisi perinteinen ryhmä.

Napinaa perinteisen enemmistön joukossa on kuitenkin erityisen paljon. Siksi luottamuskeskustelusta voi odottaa kiivasta.

Kovinta arvostelua von der Leyen saa laitaoikeiston kanssa kaveeraamisesta, vaikka epäluottamusesitys tuli juuri heiltä.

Parlamentti on von der Leyenin kimpussa, vaikka pääpukari on usein puoluetoveri EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.

Komissio kuitenkin noudattaa pitkälti EPP:n toiveita.

Viimeksi komissio veti pois viherväittämädirektiivin, joka oli jo loppusuoralla parlamentin, ministerineuvoston ja komission pitkissä neuvotteluissa.

EPP on hyödyntänyt laitaoikeiston tukea etenkin ympäristöasioissa.

Diilit oikeiston kanssa harmittavat

Parlamentin voimasuhteet ovat sellaiset, että ilman EPP:tä mikään ei etene. EPP taas turvautuu enimmäkseen tuttuun koalitioon, mutta voi halutessaan jyrätä asiat äärioikeiston tuella.

Parlamentin oikea laita on kirjavaa ja ryhmillä on eroja. Yhteistä niille on ympäristöhuolien vähättely ja pyrkimys pienentää EU:n valtaa.

Ryhmiä ovat kansalliskonservatiivinen ECR sekä enemmän äärioikealla olevat Patriootit ja Suvereenien kansakuntien ryhmä.

EPP saa niiltä halutessaan tukea ei-hankkeissa eli usein ympäristöön liittyvien esitysten viivyttämisessä tai vetämisessä pois.

Perinteinen koalitio ei hyväksy syrjäyttämistään ja EPP:n tapaa hakea tukea muilta asiasta riippuen.

– Vaikka tyytymättömyyttä von der Leyenin toimintaan on ollut, niin meidän täytyy kuitenkin Eurooppa-myönteisinä ryhminä löytää yhteinen sävel, sosiaalidemokraattien meppi Maria Guzenina sanoo.

Myös liberaalien ryhmää edustava Katri Kulmuni (kesk.) tukee komission jatkoa, mutta muistuttaa, että komissio on koottu heidän tuellaan.

– Ursula von der Leyen haki komissiolleen tukea niin keskiryhmästä kuin sosiaalidemokraateista. Mutta sitten parlamentin suurin puolue EPP on aika usein äänestyksissä tehnytkin diilejä oikeiston kanssa.

Myös vihreiden Ville Niinistö äänestää luottamuksen puolesta, mutta ymmärtää arvostelun.

– EPP on rikkonut Eurooppa-myönteistä enemmistöä parlamentissa aina tilanteen mukaan. Kun sille itselleen sopii, se hakee laita- ja äärioikeiston tukea.

Suuret hankkeet etenevät kuitenkin vain perinteisen koalition tuella.

Komissiolta on tulossa runsaan viikon kuluttua esitys EU:n rahoituksesta vuosille 2028–2034. Siihen tuskin löytyy rakentavaa tukea vähemmän EU:ta haluavilta ryhmiltä.

Äänimäärä kertoo suunnan

Parlamentti valitsi von der Leyenin komission johtoon noin vuosi sitten 401 äänellä. Marraskuun lopussa mepit hyväksyivät koko komission 370 äänellä.

Katso video, kun parlamentti hyväksyi viime marraskuussa uuden komission:

Komission ääniä karsi puoluepolitiikka. Esimerkiksi Saksan demarimepit eivät antaneet tukeaan komissiolle, koska komission yhdeksi varapuheenjohtaksi oli nimitetty konservatiiveja edustava Italian veljet -ryhmän Raffaele Fitto. Heidän mielestään paikka ei kuulunut laitaoikeistolle.

Torstain äänestyksessä näkyy, onko komission kannatuksen suunta laskeva.