Tallinnan laululavan konsertissa nähtiin eilen yli 21 000 kuorolaista ja tanssijaa yhteiskonsertissa viiden vuoden välein järjestettävissä laulujuhlissa.
Jättitapahtuma tuo Tallinnaan myös tuhansia ulkomaisia vierailijoita. Laulu- ja tanssijuhlat ovat Viron kulttuurikesän kohokohta.
Laulujuhlat toimi neuvostoaikana Viron toisen itsenäisyystaistelun symbolina. Esiintyjät käyttävät usein Viron maakuntien kansallispukuja.
Neljän päivän aikana Tallinnassa nähdään lukuisia konsertteja ja tapahtumia. 1,3 miljoonan asukkaan maassa noin joka kymmenes asukas osalllistuu tavalla tai toisella juhlien järjestämiseen.
Tänään Tallinnassa nähdään seitsemän tuntia kestävä pääkonsertti. Sen liput myytiin loppuun kuukausia etukäteen.
– Tunnemme yhtenäisyyttä jopa ennemmän kuin kuusi vuotta sitten, sanoo laulujuhlien taiteellisen johtajan Heli Jürgensonin assistentti Rasmus Puur. Hän viittaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Ensimmäiset laulujuhlat Tartossa
Ensimmäiset juhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa.
Neuvostoaikana laulujuhlilla esitettiin pakosta venäjänkielisiä teoksia. Virolaiset säilyttivät kuitenkin vuosikymmenten ajan oikeuden laulaa omalla kielellään. 1980-luvulla itsenäisyyspyrkimykset vahvistuivat myös kulttuurin alalla. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Baltian entiset neuvostotasavallat saivat jälleen itsenäisyytensä.
”Laulavaa vallankumousta” edistettiin muun muassa Virosta Latviaan ja Liettuaan kulkevalla ketjulla. Noin kaksi miljoonaa ihmistä liitti kätensä yhteen 600 kilometrin mittaisessa jonossa. Vuonna 2003 YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti Viron laulujuhlat aineettomaksi maailmanperinnöksi.
AP
Korjattu 7.7. klo 16.34: Korjattu Rasmus Puurin titteli, hän on taiteellisen johtajan assistentti, ei taiteellinen johtaja, kuten jutussa alun perin luki.