EU-johtajat ovat kritisoineet Israelin sodankäyntiä ja sen aiheuttamaa humanitaarista katastrofia Gazassa yhä voimakkaammin. Tiistaina jäsenmaat kokoontuvat puimaan mahdollisia keinoja painostaa Israelia kunnioittamaan ihmisoikeuksia alueella.
EU:lla olisi voimakas valttikortti, jota se ei ole aiemmin halunnut käyttää.
Pöydällä on EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen. Sopimus antaa Israelille merkittäviä etuja kuten vapautuksen tulleista ja mahdollisuuden päästä mukaan EU:n ohjelmiin ja hankkeisiin.
Assosiaatiosopimus edellyttää osapuolilta ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten kunnioittamista. EU:n oman selvityksen mukaan Israel on voinut syyllistyä sen rikkomiseen.
Valttikorttia tuskin käytetään tälläkään kertaa, sanoo Lähi-idän konfliktiin erikoistunut brittitutkija Hugh Lovatt.
– EU ole tehnyt mitään sellaista, mikä vakavasti painostaisi Israelia noudattamaan ihmisoikeusvelvotteitaan. Ja tämä toiminnan puute johtuu täysin poliittisista syistä, Lovatt sanoo.
Assosiaatiosopimus Israelille hyvin tärkeä
Vanhempana tutkijana European Council on Foreign Relations -ajatushautomossa työskentelevä Hugh Lovatt sanoo, että assosiaatiosopimus on Israelille erittäin tärkeä: EU on Israelin suurin kauppakumppani.
EU:n viennistä puolestaan vain murto-osa menee Israeliin. EU:lla on sopimuksen kautta Israeliin siis todellista vaikutusvaltaa.
EU alkoi toukokuussa selvittää Alankomaiden aloitteesta, voiko se jatkaa Israelin kanssa solmimaansa assosiaatiosopimusta.
Taustalla oli Gazan nopeasti syventynyt humanitaarinen kriisi. Israel muun muassa esti keväällä avustuskuljetusten pääsyn alueelle lähes kolmen kuukauden ajan.
Näin Euroopan johtajat ovat kommentoineet Israelin voimankäyttöä:
Selvityksen toteuttaneet tutkijat löysivät viitteitä siitä, että Israel todella on rikkonut sopimuksen ihmisoikeusvelvotteita. Perusteita vastatoimille siis olisi.
EU on hidastellut
Sopimuksen jäädyttämisen nostivat ensimmäisinä pöytään Irlanti ja Espanja. Ne pyysivät jo yli vuosi sitten helmikuussa 2024 EU-komissiota arvioimaan, voidaanko sopimusta jatkaa.
Komissio ei koskaan vastannut pyyntöön.
Kun assosiaatiosopimus lopulta arvioitiin Alankomaiden aloitteesta ja arvioinnin tulokset tuotiin EU:n ulkoministerien käsiteltäväksi kesäkuussa, jäsenmaat päättivät ”jatkaa keskustelua Israelin kanssa” ja katsoa, muuttuisiko Gazan tilanne.
– Olen varma, että jos kyseessä olisi jokin muu maa kuin Israel, EU olisi arvioinut yhteistyösopimuksiaan paljon nopeammin, Lovatt sanoo.
Lovatt perustaa arvionsa muun muassa siihen, että EU on jäädyttänyt sopimuksia eri maiden kanssa ihmisoikeussyistä yli 20 kertaa.
Kartta näyttää, minkä maiden kanssa tekemiään sopimuksia EU on jäädyttänyt:
Syitä sopimusten hyllyttämiselle ovat olleet muun muassa vallankaappaukset, mutta myös epärehelliset vaalit sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen liittyvät puutteet.
Koviin toimiin tuskin tartutaan
Nyt assosiaatiosopimus on jälleen EU:n ulkoministerien käsittelyssä.
Koko sopimuksen jäädyttäminen on hyvin epätodennäköistä, sillä se vaatisi kaikkien 27 EU-maan yksimielisen päätöksen. Esimerkiksi Saksa, Italia ja Unkari äänestäisivät lähes varmasti sitä vastaan.
EU:n ulkosuhdehallinto onkin valmistellut myös muita vaihtoehtoja. Uutistoimisto Reutersin näkemässä esityksessä on listattu kymmenen vastatoimea.
Lievimpiin vaihtoehtoihin lukeutuvat Israelin sulkeminen Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman tai Horisontti Eurooppa -innovaatio-ohjelman ulkopuolelle.
Reutersin mukaan listalla ovat myös pakotteet israelilaisia ministereitä vastaan, asekaupan rajoittaminen, viisumivapauden poisto Israelin kansalaisilta sekä siirtokunnissa tuotettujen tuotteiden tuontikielto.
Osaan toimista riittäisi EU-maiden enemmistön tuki. Mukaan pitäisi silloinkin saada Saksa tai Italia.
Jäsenmaat eivät välttämättä hyväksy mitään ehdotetuista painostuskeinoista.
Israelin ja Iranin 12 päivää kestänyt sota kesäkuussa vaimensi Euroopan kritiikkiä Israelia kohtaan. Israelin ja Hamasin väliset aseleponeuvottelut ovat saaneet EU-maat nyt odottavalle kannalle.
Lovatt: EU on joka kerta perääntynyt uhkauksistaan
Tutkija Hugh Lovatt penää EU:lta konkreettisia toimia Israelin painostamiseksi.
– Paineeton vuoropuhelu Israelin kanssa on osoittautunut täysin tehottomaksi.
Lovattin mielestä EU:n olisi pitänyt arvioida assosiaatiosopimustaan Israelin kanssa jo kauan ennen Gazan sotaa.
Israel on rikkonut kansainvälistä oikeutta esimerkiksi palestiinalaisten asuttamalla Länsirannalla, jota se on miehittänyt kohta 60 vuotta ja jonne se on rakentanut laittomia siirtokuntia.
EU on asettanut pakotteita yksittäisiä siirtokuntajärjestöjä ja -aktiiveja vastaan, joiden se katsoo syyllistyneen muun muassa väkivaltaan ja vihanlietsontaan palestiinalaisia vastaan Länsirannalla.
Israelin hallitus on kuitenkin välttynyt pakotteilta, ja Israel on jatkanut siirtokuntiensa laajentamista sekä voimistanut sotilasoperaatioitaan alueella.
– EU on usein maalannut punaisia viivoja, joita Israel ei saisi ylittää. Joka kerta se on perääntynyt uhkauksistaan, Lovatt kritisoi.
EU:lla kuitenkin olisi vaikutusvaltaa, jos se käyttäisi sitä.
Lovattin mukaan Israel kuuntelee eurooppalaista keskustelua herkällä korvalla. Esimerkki tästä nähtiin toukokuun lopulla: Israel alkoi päästää humanitaarista apua Gazaan sen jälkeen, kun keskustelu vastatoimista oli herännyt Euroopassa.
– Pääministeri Benjamin Netanjahu vetosi diplomaattisiin syihin ja siihen, etteivät Israelin liittolaiset hyväksyisi kuvia massoittaisesta nälkiintymisestä.
Viime torstaina EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti, että EU oli neuvotellut Israelin kanssa humanitaarisen avun merkittävästä lisäämisestä Gazassa.
Lovattin mukaan pelkkä humanitaarinen apu ei riitä, sillä se ei tarjoa pysyvään rauhaan tarvittavaa poliittista ratkaisua. EU tukee ratkaisuksi Lähi-idän vuosikymmeniä jatkuneeseen konfliktiin kahden valtion mallia, jossa Gazaan, Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin perustettaisiin itsenäinen Palestiinan valtio.
– Vaikka Israel sitoutuisi aselepoon Gazassa, se jatkaisi kahden valtion mallin vastustamista.
Viivyttelyn taustalla vaikea historia
Lovatt arvioi, että EU:n haluttomuus toimia Israelin ihmisoikeusloukkauksia vastaan kumpuaa ensinnäkin historiallisista ja ideologisista tekijöistä.
Erityisen hanakasti Israelin tukena seisoo Saksa, jota painaa juutalaisten kansanmurha toisen maailmansodan aikana.
Lisäksi EU:n silmissä Israel on länsimainen maa, jolla on paljon tarjottavaa Euroopalle.
Vaakakupissa painavat muun muassa Venäjän uhka ja Euroopan puolustus – esimerkiksi Suomi hankki Israelilta Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän vuonna 2023.
Eurooppa myös varoo asettumasta napit vastakkain Israelin suurimman tukijan, presidentti Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen kanssa.
Videolla Lovatt kertoo, miksi haluttomuus puuttua Israelin ihmisoikeusrikkomuksiin voi kääntyä EU:ta itseään vastaan: