Perussuomalaisia kismittävä määräaikaisiin työsopimuksiin vaikuttava esitysluonnos on saanut kritiikkiä myös lausuntokierroksella.
Hallitus aikoo muuttaa työsopimuslakia siten, että vastaisuudessa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Nykyisin määräaikaisuudelle pitää olla syy, esimerkiksi sijaisuus.
Sekä työntekijällä että työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Voimaan tullessaan laki heikentäisi entisestään määräaikaisten työntekijöiden asemaa, arvioi työsuojeluviranomaisena toimiva Lounais-Suomen aluehallintovirasto (avi).
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen taas katsoo lausunnossaan, että esitys heikentää kaikilta osin työntekijöiden turvaa työttömyyttä vastaan.
Puumalainen korostaa, että kun huomioidaan myös muut vireillä olevat lakihankkeet, muutosten yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävät. Hallitus myös helpottaa henkilöperusteista irtisanomista ja muuttaa yhteistoimintalakia.
– Esitysten yhteisvaikutuksia tulisi arvioida laajemmin ja punnita esitysten merkitystä myös siihen nähden, että nyt lausuttavana olevan esityksen (...) mukaan aihetta koskeva tutkimustieto ei osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyys- tai työttömyysvaikutuksia, Puumalainen painottaa lausunnossaan.
Työsuhdeturvan heikentämisen lisäksi lakimuutokset voivat vaikuttaa myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, Puumalainen toteaa.
Puumalaisen arvioon yhtyy myös tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun mukaan lakimuutos tulisi todennäköisesti lisäämään naisten kokemaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Muutokset voisivat tehdä myös syrjintään puuttumisesta entistä vaikeampaa, valtuutetun lausunnossa todetaan.
Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osuus Suomessa on jo nyt korkeampi kuin monissa muissa EU-maissa.
Purran moitteille ketjutuksesta tukea
Kolmikantaisesti valmisteltu esitysluonnos on saanut kritiikkiä myös hallituksen omista riveistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on todennut, ettei hyväksy esitystä vaan vaatii lakiin muutoksia.
Purran mukaan esitys lisäisi nykymuodossaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista, toisin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin.
Jos alle vuoden kestäneen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen samalle työntekijälle solmitaan uusi määräaikainen sopimus, sille pitäisi olla uudenkin lakiluonnoksen mukaan perusteltu syy.
Kuitenkin jos samaan tehtävään palkataan joku muu työntekijä, määräaikaisuudelle ei vaadita perusteluja. Käytännössä siis työnantaja voi ketjuttaa määräaikaisuuksia pitkäänkin, jos työntekijä välissä vaihtuu.
Purran kritiikki saa tukea myös työsuojeluviranomaiselta. Avi katsoo, että esitys ei sisällä riittäviä toimia työsuhteiden ketjuttamisen estämiseksi.
Erityisen ongelmallisena avi pitää kirjausta, jonka mukaan sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on pysyvä. Avi katsoo myös, että ilman perustetta tehtävä määräaikainen työsuhde olisi käyttötarkoitukseltaan päällekkäinen koeajan kanssa.
– Jos ajatellaan, että nykyisellään työntekijän terveydentilan muutokset tai työpaikan epäkohtiin puuttuminen koeaikana voivat, ja aika ajoin johtavatkin, syrjinnän kiellon vastaisesti koeaikapurkuun, olisi jatkossa työntekijän asema entistä turvattomampi näissä tilanteissa, kun työsuhde päättyy määräaikaisuuden päättyessä, lausunnossa todetaan.
Myös apulaisoikeuskansleri Puumalainen huomauttaa, että esimerkiksi työntekijän edellytykset ilmoittaa työnantajan väärinkäytöksestä voisivat heikentyä sen pelossa, ettei määräaikaista työsuhdetta jatketa.
Hankkiutuuko työnantaja hankalista tyypeistä eroon?
Samalla hallitus on myös lyhentämässä lomautuksen ilmoitusaikaa ja höllentämässä työntekijän takaisinottovelvollisuutta koskevaa sääntelyä.
Jos ihminen irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä, takaisinottovelvollisuus koskisi vastaisuudessa vain yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Pienemmissä yrityksissä irtisanotulle ei siis tarvitsi tarjota samankaltaisia tehtäviä sisältävää työpaikkaa, vaikka sellainen olisi yrityksessä tarjolla. Nykyisen lain mukaan takaisinottovelvollisuuden kesto on työsuhteen pituudesta riippuen neljä tai kuusi kuukautta.
Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen mukaan muutos heikentää työntekijöiden turvaa palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön.
Lausunnon mukaan takaisinottovelvollisuuden poisto olisi yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen, koska se samalla poistaisi työnantajalta esteitä kiertää kiellettyjä irtisanomisperusteita.
Työntekijää ei saa irtisanoa muun muassa sairauden, mielipiteiden tai esimerkiksi ay-toimintaan osallistumisen vuoksi.
Ongelmia voisi tulla tilanteissa, joissa työntekijän irtisanomista perustellaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, mutta todellisuudessa irtisanomisen syy liittyisi työntekijään.
Sama huolettaa myös aluehallintovirastoa.
– Keskeisin huoli liittyy kuitenkin syrjintätilanteiden selvittämiseen eli esimerkiksi siihen, että tuotannon hetkellisen laskun yhteydessä ”hankkiudutaan eroon” työkyvyltään heikentyneestä tai epäkohtiin tarttuvasta työntekijästä, avin lausunnossa todetaan.
Lausuntokierros päättyy heinäkuun lopulla, ja sen jälkeen esitykseen voidaan vielä tehdä muutoksia. Eduskuntaan lain on tarkoitus edetä syksyllä.