Pohjalainen Liisa on tyypillinen kaninkasvattaja: hän kasvattaa eläimiä vain omaksi ruuakseen.
Kovin monen paikkakunnan kaupoista kaninlihaa ei löydy, sillä vain harva tuottaja Suomessa myy sitä.
Liisan kaltaisia kasvattajia on muutamia kymmeniä.
Osalla on ollut aikomuksia kasvattaa toimintaa ja myydä kaninlihaa. Toimintaa koskeva lainsäädäntö on kuitenkin puutteellinen.
Liisa ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska kaninlihan tuotanto herättää monissa vahvoja tunteita, jopa vihaa. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Liisa kertoo, että häntä on uhkailtu väkivallalla. Liisa ja jopa hänen lapsensa joutuvat säännöllisesti kuulemaan huutelua, häntä haukutaan esimerkiksi pupun murhaajaksi.
Tämä on valitettavan tavallista, sanoo Kaniininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Laura Mehtonen.
– Edelleen tulee sitä palautetta, että ”voi voi, se on lemmikki – söisitkö koiran tai kissan?”
Kysyntää olisi, uskoo kasvattaja
Liisa aloitti kasvatuksen muutama vuosi sitten nähtyään dokumenttielokuvan suomalaisesta lihateollisuudesta.
– Aloin ensin vegaaniksi, mutta vatsa ei kestänyt sitä. Kani oli minulle ratkaisu.
Liisa on haaveillut laajentamisesta niin, että voisi myös myydä lihaa. Kysyntää olisi hänen mukaansa paljonkin: kauppahallissa, ravintoloissa ja lähiruokaa suoramyyvissä Reko-ryhmissä.
– Rakensin jo uusia tiloja, mutta se jäi kesken, kun kuulin ennakkotietoja tulevasta laista.
Liisa toivoo, että tekeillä oleva asetus muuttaisi teurastamojen suhtautumisen niin, että ne alkaisivat ottaa vastaan kaninlihaa.
Muuten hänen on rakennettava oma elintarvikehuoneisto, jos mielii myyntihommiin.
Rekisteröimällä elintarvikehuoneiston tilallinen voi myydä enintään 20 000:ta kania vastaavan määrän vuodessa kunnan viranomaisten valvonnassa.
Kanien lihantuotantoon ja vähittäismyyntiin on rekisteröity Suomessa 15 käyttäjää.
Vaihtoehtona on myydä kanit Ruokaviraston luvan saaneelle teurastamolle, joita on Suomessa vain kolme.
Uutta asetusta on tehty vuodesta 2019. Moni on luopunut laajennusaikeistaan sitä odotellessaan, kerrotaan Kaniininkasvattajat ry:stä.
Muutama vuosi sitten alalla koettiin jopa jonkinlaista buumia. Sittemmin tuotantomäärät ovat romahtaneet.
– Hidas lain valmistelu on pysäyttänyt buumin, toteaa puheenjohtaja Laura Mehtonen.
Mehtosen mukaan tuottajat eivät ole uskaltaneet investoida tiloihin, sillä tulevat vaatimukset eivät ole tiedossa.
Kaksi suurta kaninlihantuottajaa on jo vaihtanut kanit lampaisiin tai kasveihin.
– Byrokratia on aina ollut hankalaa. Ravintolat ja teurastamot ovat epävarmoja siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, Mehtonen toteaa.
Ministeriö ennakoi alan kasvua
Maa- ja metsätalousministeriö alkoi valmistella uutta asetusta, koska tuotantokaneihin on sovellettu lemmikkikaneja koskevaa asetusta, joka on pahasti vanhentunut ja uudistamisen tarpeessa.
– Ajateltiin, että tätä alaa on hyvä säännellä ennen kuin se kasvaa laajemmaksi, sanoo erityisasiantuntija Susanna Ahlström.
Asetus linjaa yksityiskohtaisesti asioita, jotka vaikuttavat kanien hyvinvointiin. Se asettaa vaatimuksia tiloille, kanien ruokintaan ja virikkeille sekä sääntelee kanin lisääntymisikää ja -kertoja.
Kaniininkasvattajat ry:n Laura Mehtonen on skeptinen sen suhteen, että asetus nostaisi alan uuteen nousuun.
– Luulen, että yhä useampi jää pois. Monet tekevät tätä nyt vanhoissa navetoissa, sikaloissa ja lampoloissa. Se saattaa olla jatkossa mahdotonta.
Asetus siirtynyt tärkeämpien alta
Lainsäädäntöä muutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa, mutta matkalla on ollut monia erimielisyyksiä.
Ne eivät kuitenkaan ole syy asetuksen viivästymiseen.
Asiaa on siirretty muiden, tärkeämmiksi katsottujen asioiden tieltä.
– Takana ei ole poliittista ohjausta tai valtion tahtoa rajoittaa kaninlihantuotantoa. On vain katsottu, että ala on niin pieni, että se ei ole missään vaiheessa ollut meillä prioriteettina, Ahlström kertoo.
Luonnoksesta on ministeriön mukaan syntynyt pääosin yhteisymmärrys. Asetuksen odotettiin vihdoin valmistuvan syksyyn mennessä.
Luonnokseen tehdään kuitenkin vielä viilauksia, ja asetuksen voimaantulo voi venähtää ensi vuoden puolelle.