Luumäkeläinen maanviljelijä Henri Hirvikallio, 22, huokaisee syvään. Tuleva viljasato makaa tulvaveden alla.
Arvokas ohra on kuollut.
– Enää ei tiedä, mikä edes on tyypillinen kesäsää. Sään vaihtelu on niin suurta laidasta laitaan, Hirvikallio sanoo ja viittaa ilmastonmuutokseen.
Rankkasateiden jälkeen pellot muistuttavat järveä.
Vettä tuli muutamassa päivässä jopa 130 millilitraa eli yhtä neliömetriä kohden 130 litraa.
Suurin osa tulva-alueesta on peltoa ja osa metsää. Kaakkois-Suomen ely-keskus on arvioinut, että märkää aluetta voi olla jopa sata hehtaaria.
Vain syysvehnä onnistui
Vettä on noussut pelloille esimerkiksi Urpalonjärven ja Suoanttilan alueella, Jurvalan kylän eteläpuolella. Klemettilän kylässä Lepistön märällä peltoaukealla seisova Hirvikallio kertoo, että vain syysvehnästä on odotettavissa normaali sato.
– Syysvehnä on ainoa valonpilkahdus haastavassa tilanteessa, Hirvikallio hymähtää.
Sademäärät vaihtelevat eri puolilla Suomea ja niin myös viljelijöiden tilanne. Lisäksi eri viljalajeilla on erilaiset sato-odotukset.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kasvutilannekyselyssä esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa yli 84 prosenttia vastaajista piti liiallisia sateita ja märkyyttä pääsyinä tämän vuoden tavanomaista heikompiin sato-odotuksiin.
Hirvikallio muistuttaa, että tulvavesien mukana saattaa pelloille levitä myös haitallisia rikkakasveja, kuten hukkakauraa, rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää.
Viljelijät odottavat joen kunnostamista
Etelä-Karjalasta Kymenlaakson kautta Venäjälle ja sieltä Itämereen laskeva Urpalanjoki on rehevöitynyt. Se ei ole kyennyt vetämään sateiden tuomaa vesimäärää.
Hirvikallio ja muut alueen viljelijät ovat toivoneet pitkään, että jokea kunnostetaan, jotta se vetäisi sadevedet paremmin mukanaan.
Jokea ei ole kunnostettu sitten 1990-luvun. Joenpenkoilla kasvaa puita ja kasveja, jotka vaikeuttavat joen virtaamista.
Elyn vesitalousasiantuntija Ilkka Närhi kertoo, että ely-keskuksen on tarkoitus tutkia uoman vetokyky mahdollisimman pian, jotta joen virtaamaa hidastavat tekijät saadaan selville.
– Tämän jälkeen tulee laatia suunnitelma siitä, mitä tehdään, ja millaisia vaikutuksia hankkeella on, Närhi kertoo.
