Laki eläinten hyvinvoinnista muuttui, ja seuraukset näkyvät nyt eläintarhoilla

Eläintarhoja koskeva lainsäädäntö kiristyi viime vuonna. Lain valvonta on teettänyt töitä valvonta­viranomaisille.

Heinojen perhe vieraili Pikkukilin eläinpuistossa Lieksassa. Kokemusta ei haitannut se, että puiston eläintarhalupa peruttiin kaksi vuotta sitten. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Eläintarhoja koskevan lainsäädännön kiristyminen on aiheuttanut alalla päänvaivaa.

Ennen vuotta 2024 riitti, että eläinten hyvän kohtelun lisäksi tarha esimerkiksi koulutti ihmisiä eläinten suojelussa.

Nyt tarhoilta edellytetään myös eläinlajien suojelun tutkimukseen osallistumista ja tietojen vaihtoa.

Uuden lain valvonta on vienyt aikaa muun muassa Pohjois-Karjalan Kiteellä.

Vuodesta 1996 toiminut Kiteen eläinpuisto ei toimittanut uuden lain edellyttämää selvitystä puolen vuoden määräajassa ja aluehallintovirasto joutui pyytämään sitä erikseen. Tarhalta pyydettiin tarkennusta selvitykseen kaksi kertaa, ennen kuin sen todettiin viime viikolla täyttävän ehdot.

Kiteen eläintarhan lipunmyyntirakennus.
Kiteen eläintarha sijaitsee Kuutostien varrella. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kiteen eläinpuiston toimitusjohtajan Kalle Keskimäen mukaan tarha on täyttänyt lain ehdot jo ennen sen voimaantuloa.

– Kyse on ollut siitä, miten voimme riittävällä tavalla osoittaa sen. Avit hakevat nyt yhteistä linjaa siinä, miten se tapahtuu, hän sanoo.

Kiteen eläinpuisto tekee Keskimäen mukaan suojeluyhteistyötä muun muassa ulkomaisten ja kotimaisten eläintarhojen kanssa.

Villieläimet vaativat luvan

Eläintarhalupa on edellytys sille, että tarhassa voi olla esillä useita villieläimiä.

Suomessa toimii tällä hetkellä kaksitoista eläintarhaa. Ylen läänineläinlääkäreille tekemän soittokierroksen perusteella lähes kaikki tarhat täyttävät uuden lain velvoitteet.

Lounais-Suomen aluehallintovirastosta tietoa ei saatu ennen jutun ilmestymistä. Sen alueella toimii yksi eläintarha.

Eläintarhat toimivat jo toista kesää tiukentuneen lainsäädännön alla. Video: Heikki Haapalainen / Yle

Eläintarhojen tehtävistä säädetään eläinten hyvinvointilaissa. Laissa on lueteltu eläintarhojen tehtävät eli tutkimukseen osallistuminen, koulutus, tietojen vaihto ja mahdollisuuksien mukaan myös uhanalaisten eläinten palauttaminen luontoon.

Aikaisemmin voimassa olleessa eläinsuojelulaissa luettelossa oli sana ”tai”. Silloin siis riitti, että eläintarha toteutti yhtä tehtävistä.

Uudessa eläinten hyvinvointilaissa tehtäväluettelossa lukee ”ja” eli kaikkien tehtävien tulee täyttyä.

EU-direktiivi velvoittaa

Eläinten pitoa valvovan Ruokaviraston mukaan lain tiukentuneet vaatimukset nousevat EU-lainsäädännöstä.

– Tällä pyritään varmistumaan siitä, että eläintarhat edistävät luonnonvaraisen eläimistön biologisen monimuotoisuuden suojelua eläintarhadirektiivin tavoitteiden mukaisesti, erityisasiantuntija Alisa Matomäki Ruokavirastosta sanoo.

Tulkintaongelmia on aiheuttanut erityisesti lainkohta, jossa vaaditaan osallistumista eläinlajien suojelua edistävään tutkimukseen. Laissa tätä ei avata tarkemmin.

– Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläintarhat tekisivät tutkimusta joko itsenäisesti tai yhteistyössä vaikka toisen eläintarhan, korkeakoulujen tai erilaisten tutkimuslaitosten kanssa, Matomäki sanoo.

Ruokavirasto on parhaillaan laatimassa eläinten hyvinvointilain mukaisesta eläintenpidosta viranomaisohjeistusta, joka käsittää myös eläintarhojen uudet vaatimukset.

Lupia peruttu jo aikaisemmin

Jos eläintarhan eläintarhalupa perutaan, voi se jatkaa toimintaansa pysyvänä eläinnäyttelynä tai kotieläinpihana. Niissä saa olla esillä pääasiassa tarhattuja eläimiä ja kotieläimiä.

Aluehallintovirastot ovat jo ennen uuden lain voimaantuloa 2020-luvulla peruneet useiden eläintarhojen lupia.

Näin kävi esimerkiksi lieksalaiselle Pikkukili Elämyspihalle kaksi vuotta sitten. Aluehallintovirasto perui luvan eläintarhalta, joka oli perustettu vuonna 1993. Perustelujen mukaan tarhassa ei ollut esillä juurikaan villieläimiä eikä yhtään varsinaisen suojelun tarpeessa olevaa eläinlajia.

Yrittäjä Jarmo Leinonen olisi mieluusti pitänyt luvan.

– Se olisi kuitenkin mahdollistanut toiminnan kehittämisen eläintarhan suuntaan tulevaisuudessa. Lupaa on varmasti vaikeampi hakea uudestaan, hän uskoo.

Jarmo Leinonen kävelee nurmikolla kukkivien pensaiden luona.
Jarmo Leinosen vanhemmat perustivat eläintarhan entiselle maitotilalle Lieksan Salokylään 1990-luvulla. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Yrittäjältä vaaditaan enemmän

Pikkukilissä on näytteillä lähinnä kotieläimiä ja tarhattuja eläimiä. Tarhassa on myös hoidettu loukkaantuneita lintuja vapautettaviksi.

Leinonen on luopumassa eläinpuistosta, sillä toiminta on hyvin sitovaa ja vie paljon aikaa.

Entisenä eläintarhayrittäjänä hän pitää periaatteessa hyvänä, että eläintarhoilta edellytetään suojeluun osallistumista.

– Sehän on hyvä homma, että eläimistä ja eläinten pidosta pidetään huolta, mutta välillä tuntuu, että säännökset ja sääntelyt vaikeuttavat kohtuuttomasti yrittäjän arkea.

Ladataan lomaketta...

Uutista muokattu 9.7.2025 klo 13.30: Lisätty jutun ilmestymisen jälkeen saatu tieto siitä, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella toimivat eläintarhat täyttävät uuden lain ehdot.