Martina Gurvits tarkastaa tuulivoimaloita ja Toivo Antikainen hakee väyläopintoihin – katso vaihtoehdot välivuodelle

Yli 90 000 nuorta jäi kevään toisessa yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa korkeakoulussa.

Martina Gurvits käyttää välivuoden pääsykokeisiin lukien ja tehden töitä köysiteknikkona tuulivoimalayrityksessä.

1 200 tuntia yhdeksän kuukauden aikana. Niin paljon espoolainen 20-vuotias Martina Gurvits käytti aikaa pääsykokeisiin lukemiseen viime elokuusta lähtien.

Paikka lääketieteelliseen jäi silti saamatta.

– Totta kai vähän petyin, kun olin siihen niin monta tuntia käyttänyt. Mutta olen yrittänyt asennoitua niin, että paikka tulee, kun on sen aika. Kaikki työ, mitä olen jo tehnyt ja mitä tulen tekemään, on vain enemmän ja enemmän hyödyksi jatkossa.

Gurvits on haaveillut lääkärin ammatista esikouluikäisestä lähtien. Hän aikoo hakea paikkaa niin kauan, kunnes sen saa.

Seuraavat kuukaudet kuluvat jälleen tiukasti nenä kiinni kirjassa. Sen lisäksi Gurvits tekee työtä, joka ei liity lääkärin uraan, mutta josta oppii monia elämässä hyödyllisiä taitoja.

Martina Gurvits.
Martina Gurvits asuu vielä kotona. ”Suosittelen asumaan kotona niin pitkään kuin pystyy. Töistä kertyy rahaa opintovuosiin ja on paljon helpompaa keskittyä opiskeluun kunnolla.” Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Rekryasiantuntija: välivuosi on huono sana

Yli 90 000 nuorta jäi kevään toisessa yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa korkeakoulussa.

Välivuosi voi olla iso pettymys, mutta monelle se on toivottu ja tervetullut hengähdystauko.

Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salosen mielestä välivuosi on sikäli huono sana, että opintojen välissä vietetty aika voi olla nuoren elämän ja tulevaisuuden kannalta hyvinkin tärkeää aikaa.

– Nuorena voi olla vaikea hahmottaa, mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Välivuosi voi auttaa selkeyttämään ajatuksia siitä, mitä haluaa opiskella ja tehdä työkseen. Se voi auttaa myös hahmottamaan omia vahvuuksia ja motivoitumaan opintoja varten.

Tamperelaisella 24-vuotiaalla Toivo Antikaisella on takanaan jo useampi välivuosi.

– Jokainen vuosi on opettanut jotain uutta: paljonko tarvitsee tehdä työtä opiskelujen eteen, kuinka nopea on oppimaan, ja mitkä ovat omat voimavarat. Nyt kaikkien mutkien kautta tietää, että oma toive tulee onnistumaan ja minusta on siihen.

Henkilö kuulokkeet kaulassa ja rennoissa college-vaatteissa katsoo kameraan. Taustalla näkyy seinämaalaus, joka kuvaa kaupunkinäkymää.
Toivo Antikainen aikoo hakea väyläopintoihin, kun yhteishaussa paikka jäi saamatta. ”Väyläopinnot on jäsennelty niin kuin olisit tutkinto-opiskelija. On lähiopetuspäivät ja tenttipäivät. Siinä kyllä saa tietää, onko ala oikea.” Kuva: Miikka Varila / Yle

Viimeisen vuoden Antikainen on opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta haluaa nyt vaihtaa fysioterapeuttiopintoihin.

Siirtohaku meni häneltä keväällä sivu suun ja yhteishaussa paikka jäi saamatta. Nyt suunnitelmana on hakea heinäkuussa hakuun tuleviin avoimen ammattikorkeakoulun väyläopintoihin.

– Tällä hetkellä preppailen itseäni Xamk:ssa [Kaakkois-Suomen AMK] anatomian kurssilla. Kerään niin paljon opintopisteitä kuin ehdin. Siinä on oikeastaan kaikki oljenkorret, mitä voin tehdä koulupaikan eteen. Toivotaan parasta.

Kaikenlainen työkokemus kannattaa

Martina Gurvits käyttää välivuoden tehden opintojen ohella töitä köysiteknikkona tuulivoimalayrityksessä. Toisin sanoen hän tarkastaa ja huoltaa lapoja köysien varassa yli 100 metrin korkeudessa Suomessa, Baltiassa ja muualla Euroopassa.

Pitkät päivät vaativissa olosuhteissa kehittävät paineensietokykyä, Gurvits sanoo.

– Ja kun nuorena naisena menee miesvaltaiselle alalle, siinä kohtaa myös ennakkoluuloja, joita pääsee ehkä todistamaan vääräksi. Sitten isommatkin haasteet tuntuvat pienemmiltä tulevaisuudessa.

Työpaikka järjestyi Gurvitsin isän kautta, mutta köysiteknikkona toimiminen vaati kuukauden verran erilaisia köysityö- ja turvallisuuskoulutuksia.

Vaikka työllä ei ole mitään tekemistä lääkäriopintojen kanssa, siitä on Gurvitsin mielestä silti paljon hyötyä.

– Pääsen toimimaan eri-ikäisten ja erilaisista taustoista olevien ihmisten kanssa, kerrytän työkokemusta ja saan lisää motivaatiota pyrkiä vielä kovempaa omalle haavealalle.

Nainen roikkuu köysissä tuulivoimalan huipulla.
Martina Gurvits tuulivoimalan huipulla. Kuva: Feodor Gurvits

Työpaikkoja on vähemmän tarjolla

Välivuosi voi olla aikaa, jolloin ehtii panostaa vaikka omiin harrastuksiin, opiskella kieliä, tehdä vapaaehtoistyötä tai matkustella.

Iso osa nuorista suuntaa kuitenkin töihin. Työpaikkoja on nyt aiempaa vähemmän ja hakijoita aiempaa enemmän.

Duunitorin Aino Salosella on silti lohdullista kerrottavaa.

– Rekrytoinnit eivät ikinä pysähdy täysin. Aina tarvitaan tekijöitä, ja aina on töitä. Löytyy myös sellaisia töitä, jotka eivät edellytä niin paljon koulutusta tai kokemusta.

Alta voit lukea Salosen vinkit työnhakuun.

Jos työtä ei löydy, yksi vaihtoehto on työllistää itsensä yrittäjänä.

Lue juttu nuorista yrittäjistä: Nämä nuoret tienaavat hyvät kesätyörahat yrittäjinä – katso, mitä firman perustaminen vaatii

Pitkä ponnistelu palkitsee

Toivo Antikainen työllistää itsensä opintojen ohella tekemällä avustavaa kuntoutustyötä yksityisasiakkaalle Pirkanmaan hyvinvointialueen kautta.

Työ tukee hyvin tulevia opintoja ja tarjoaa näkymän fysioterapeutin työnkuvaan.

Vaikka reitti oman alan löytämiseen ja opintoihin ei ole kulkenut suorinta tietä, ei Antikainen ole lannistunut.

– Uskon siihen, että lopulta sinne pääsen, ja sitä palkitsevampaa on, mitä vaikeampaa sinne on ollut kiivetä. Olen kuitenkin vielä nuori ja aika ajoissa valmistun silti.

Toivo Antikainen ei päässyt vielä opiskelemaan, mutta hänen mielestä välivuosi ei mene hukkaan.

Videolla Toivo Antikainen kertoo omat tsemppiterveisensä ilman opiskelupaikkaa jääneille.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...