Sienisato odottaa lämpöä - satoon voi vaikuttaa myös pohjaveden tilanne

Sateinen alkukesä on herätellyt tatteja ja kantarelleja esiin, mutta myyntiin asti sieniä ei vielä juurikaan riitä. Herkkutatin pääsatoa odotellaan elo-syyskuulle.

Herkkutattio Kontiomäessä metsässä.
Onnekkaimmat ovat jo saaneet kuluvan kesän sadosta tattirisottoa. Kuva: Sipe Myllyniemi / Yle

Tatit ovat jo alkaneet nostaa lakkejaan ja kantarelliakin löytyy paikoitellen kosteilta kohdilta. Tukkukauppaan sadon ensimmäiset sienet eivät vielä juurikaan yllä.

– Ensimmäisiä tatteja tuli meille jo juhannuksen jälkeen, mutta kyllähän sienestäjät tässä vaiheessa vielä pääasiassa syövät itse ne ykköskappaleet mitä löytävät. Mistään runsaasta sienten noususta ei ole ollut kyse, kertoo Joensuun Tuote- ja Vihanneksen toimitusjohtaja Marja Päivänurmi.

Kantarellia on päästy poimimaan Itä-Suomea enemmän Keski- ja Länsi-Suomessa, jossa on satanut enemmän. Sielläkin pääosa myyntiin tulevasta kantarellista tulee silti tällä hetkellä Virosta.

Lämmintä odotellaan sadon nostattajaksi

Joensuulainen Tuote- ja vihannes on ostanut sieni- ja marjasatoja jo 60 vuoden ajan. Tatin sielunelämä on silti säilynyt mysteerinä.

– Tatin mielenliikkeet ovat kerta kaikkiaan salaisia. Joka vuosi se yllättää meidät ja joka vuosi huomataan jotain uutta, kertoo toimitusjohtaja Marja Päivänurmi.

Tällä hetkellä sienisato odottaa lämpöä. Sitä on nyt luvassa, joten mahdollisuudet hyvään satoon on olemassa.

Pohjaveden merkitystä tattisadolle ei ole tieteellisesti tutkittu, mutta sillä näyttäisi olevan vaikutuksia. Ilman vettä sieniä ei juuri näy, kuten taakse jääneet hellekesät näyttivät.

– Toivotaan runsainta tattisatoa elo- ja syyskuulle. Silloin yöt ja päivät ovat usein jo sen verran viileämpiä, että saadaan paljon ykkösluokan tatteja sekä poimijoiden että ostajan iloksi, Päivänurmi toteaa.