Unkari on Euroopan unionin ongelma, johon ei ratkaisua hevillä löydy.
Unkari rikkoo jatkuvasti EU:n yhteisiä arvoja, kuten muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.
Vuodesta 2010 vallan kahvassa ollut pääministeri Viktor Orbán ja hänen hallintonsa ovat ajaneet Unkaria tasaisesti kohti diktatuuria. Maassa on rajoitettu vapaan median toimintaa, tuomarien toimintaa tuomioistuimissa ja viimeisimpänä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen julkisia tapahtumia.
Yle kysyi Unkarin EU-roolista suomalaisilta europarlamentaarikoilta. Puolueesta riippumatta he ovat huolissaan Unkarin tilanteesta ja Orbánin hallinnosta, mutta valtaosa heistä ei kuitenkaan kannata Unkarin erottamista EU:sta.
Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista tekee eron Unkarin kansan ja Orbánin hallinnon välille.
Unkarin niskuroinnin taltuttamiseksi he vaativat tiukempia toimia, kuten EU-rahoituksen laajempaa jäädyttämistä ja Unkarin äänioikeuden poistamista Euroopan unionin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa.
Euroopan unionin neuvostoon eli ministerineuvostoon kuuluu edustajia kaikista jäsenvaltioista. Se on unionin tärkein lainsäätäjä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Eurooppa-neuvostoon taasen kuuluvat valtioiden päämiehet, ja se tekee koko unionia sitovia päätöksiä.
Vihreiden Ville Niinistö korostaa, että unkarilaisen opposition toivo on yhä EU-jäsenyydessä.
Samalla linjalla on myös kokoomuksen Pekka Toveri.
– Koko Unkarin kansaa ei pidä rangaista korruptoituneen hallinnon toimista. Unkari pitää säilyttää EU:n jäsenenä, mutta Orbánin sotkeutuminen EU:n yhteisen turvallisuuden rakentamiseen ja Ukrainan tukemiseen pitää estää, Toveri toteaa.
Monet nostavat esiin tarpeen siirtyä EU:n yksimielisyysvaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin, jotta Unkari ei voisi estää esimerkiksi Ukrainan tukemista.
Pitäisikö Unkarin EU-rahoitus jäädyttää?
Jo aiemmin mepit ovat olleet huolissaan siitä, että Unkari kikkailee EU-tukien kanssa. Unkarilta on ollut jäädytettynä useita kymmeniä miljardeja euroja EU-tukia, mutta maa on silti saanut EU:st esimerkiksi koheesio-, maatalous- ja tutkimusrahoja.
Samalla korruptio on levinnyt Unkarissa vyöryen. Siihen Euroopan parlamentin korruptionvastainen yhteistyöryhmä otti kantaa toukokuussa vaatimalla kaikkien tukien jäädyttämistä.
Nyt lähes jokainen suomalaismeppi jäädyttäisi Unkarin tuet käytännössä kokonaan.
Unkari on myös säätänyt lain, jonka perusteella viranomaiset tutkivat kansalaisjärjestöjen tileiltä mahdollista ulkomaista rahaa. EU-vaalien alla Unkari jäädytti myös oppositiopuolueiden rahoja, mikä esti niiden vaalikampanjointia.
Vihreiden Maria Ohisalo pohtiikin, voisiko EU ohittaa Unkarin hallituksen ja ohjata tukea suoraan esimerkiksi demokraattisille kansalaisjärjestöille.
Unkarin tilanne voi muuttua, mutta vaikeaa se tulee olemaan
Unkari ei ole ainoa EU-maa, jonka kanssa EU on kipuillut vuosien varrella.
Kun Puolassa oli vallassa konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue, se oli pitkään piikki EU:n lihassa samoista syistä kuin Unkari nyt. Vuoden 2023 vaaleissa se kuitenkin putosi vallasta.
Siksi on tärkeä luoda rakenteet, joilla jäsenmaita tuetaan kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä osa jäsenmaiden vallanpitäjistä – aikanaan Puolassa ja nyt Unkarissa – hyötyvät hajanaisesta unionista, vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoo.
Oikeusvaltiota ja demokratiaa voidaan puolustaa vain, jos Unkari on EU:n jäsenmaa, sanoo myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Unionin yhtenäisyyden pitää olla monen mielestä luja myös vaikeissa tilanteissa.
– Mikäli EU:ssa ei kyetä ratkaisemaan yhden jäsenvaltion aiheuttamia ongelmia ilman, että se erotetaan unionista, on se merkki vakavasta toimijuusvajeesta, arvioi vasemmistoliiton Merja Kyllönen.
Useimmat parlamentaarikot muistuttavat, että Unkarin tilanne voi muuttua tulevissa vaaleissa. Maassa on ensi vuonna parlamenttivaalit, joissa Orbánin valta voi horjua, huomauttavat SDP:n Eero Heinäluoma sekä keskustan Elsi Katainen.
Kaikki eivät kuitenkaan näe Unkarin tulevaisuutta EU:ssa yhtä valoisana. Kokoomuksen Aura Salla ja Mika Aaltola edustavat asiassa meppien tiukinta linjaa.
– Unkarin paikka ei ole ollut enää pitkään aikaan EU:ssa. Vaihtoehdot maan erottamiselle vain ovat vähissä. Perussopimuksesta ei löydy kohtaa, jonka nojalla erottaminen olisi mahdollista, Salla toteaa.
Aaltola muistuttaa lisäksi oikeusvaltioperiaatteesta, jonka systemaattinen rikkominen heikentää EU:n sisäistä yhtenäisyyttä.
– Viktor Orbánin hallinto on johdonmukaisesti kyseenalaistanut liberaalin demokratian arvopohjan, jonka varaan EU rakentuu, ja hakeutunut yhteistyöhön eurooppalaisen äärioikeiston kanssa tavoitteenaan heikentää unionin yhtenäisyyttä sisältä käsin.
RKP:n Anna-Maja Henriksson asettaa vastuun Unkarille itselleen.
– Unkarin olisi itse nyt päätettävä, haluaako olla EU:n jäsen vai Putinin kaveri, Henriksson sanoo.