Kansanmusiikin ja kansantanssin parissa toimivat järjestöt käyvät parhaillaan eloonjäämiskamppailua.
Kaustisella toimivan Kansanmusiikki-instituutin johtajan Matti Hakamäen mukaan kuudessa vuodessa järjestöjen julkisesta rahoituksesta on leikattu 52 prosenttia.
– Kolmisenkymmentä prosenttia lähti pelkästään viime vuoden leikkauksissa.
Hakamäen mukaan julkisen tuen leikkaukset ovat olleet niin raakoja, että koko järjestökentän rahoitus on kriittisellä tasolla.
Kansanmusiikin ja -tanssin järjestöt tekevät tutkimusta, koulutusta, kiertueita, tapahtumia, tallenteita ja muita julkaisuja sekä paljon muuta alan pohjatyötä. Rahoituksen leikkaaminen on Hakamäen mukaan tehnyt useita eri toimintamuotoja mahdottomiksi toteuttaa.
– Vaikutukset näkyvät jo nyt, mutta erityisesti tulevaisuudessa. Julkaisut jäävät julkaisematta ja kiertueet toteutumatta.
Koko nykyinen järjestörakenne puntarissa
Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (KEK) on alan ammattilaisten ja harrastajien kattojärjestö.
KEK valmistelee parhaillaan selvitystä, jonka on tarkoitus kantaa alaa vuoteen 2030 saakka. Hanketta esiteltiin tiistaina Kaustisella seminaarissa, jossa pohdittiin alan tilannetta.
Työhön kuuluu järjestöille kesän aikana tehtävä kysely, jonka pohjalta tehdään syksymmällä selvitys. Sen avulla yritetään parantaa järjestökentän toimintamahdollisuuksia.
Selvityksessä joudutaan vastaamaan myös vaikeisiin kysymyksiin.
– Meidän pitää katsoa, onko nykyinen järjestörakenne enää järkevä ja pystyykö sitä kehittämään, Matti Hakamäki sanoo.
Viestintää parannettava yleisön ja päättäjien suuntaan
Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Hanna Poikelan mukaan alalla kootaan nyt yhteen tietoja, mitä kaikki parisenkymmentä kansalaisjärjestöä tekevät omalla sektorillaan.
Jatkossa pystytään paremmin viestimään päättäjille, mikä niiden merkitys on suomalaisen kulttuurin sekä kulttuuriperintöjen tekijöinä.
Rahapotin pienentyminen ei juurikaan näy Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.
– Ihmiset haluavat soittaa, tanssia ja laulaa yhdessä. Rahan vähentyminen vaikuttaa taustatekemiseen ja resursointiin. Tätä pohdintaa me joudumme tekemään, sanoo Poikela.
Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että järjestöt eivät ole onnistuneet viestinnässä.
– Kansanmusiikki ei ole vielä läpäissyt laajojen massojen tietoisuutta. Tähän pitää tulla muutos, sanoo Matti Hakamäki.