Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on vaikeuksissa ja vuodelle 2025 on suunnitteilla 50 miljoonan euron säästöohjelma. Ulkopuolisiin konsulttipalveluihin on kuitenkin käytetty satoja tuhansia euroja.
Yle selvitti mihin konsultteja on tarvittu, ja keneltä palveluita on ostettu.
Viime vuonna hyvinvointialue käytti organisaation ulkopuoliseen konsultointiin yhteensä yli puoli miljoonaa euroa. Tänä vuonna heinäkuun alkuun mennessä konsulteille oli maksettu 166 000 euroa.
Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on lähes 1,5 miljardia euroa, joten konsulttipalkkiot ovat siitä tuhannesosan puolikas eli alle puoli promillea.
Ulkopuolinen apu välttämätöntä
Hyvinvointialueen mukaan konsultteja käytetään silloin, kun tarvitaan erityisosaamista tai jos hankkeella on kiire.
Hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet vertaa konsulttimenoja naapurimaakunta Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) vastaaviin kuluihin.
– Se on hyvä mittatikku. Heillä on kaksi kertaa meitä suurempi organisaatio niin budjetiltaan kuin nuppiluvultaan, hän kertoo.
Pirhan talousjohtaja Pasi Virtanen kertoo, että Pirkanmaalla ulkopuolisiin konsultteihin käytettiin viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa.
– Jos meillä Keski-Suomessa kaikki konsultointi oli viime vuonna puoli miljoonaa, niin konsulttieurot on pidetty aika tiukassa nyrkissä, Tollet sanoo.
Ylivoimaisesti eniten Keski-Suomen hyvinvointialue on hankkinut kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvää asiantuntemusta.
Tämän vuoden aikana niistä on maksettu reilu 71 000 euroa, viime vuoden summa oli yhteensä 227 000 euroa.
Lisäksi asiantuntijapalveluita on ostettu tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hankintoihin, koulutuksiin, organisaatiomuutoksiin, puhelinpalveluiden kehittämiseen sekä tietoturvan parantamiseen.
Osa hankinnoista on kilpailutettu, mutta monet ovat olleet niin sanottuja pienhankintoja. Alle 60 000 euron hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa.
Rahaa rahoituksen selvittelyyn
Keski-Suomen hyvinvointialueen taloudellinen alijäämä asukasta kohden oli viime vuonna koko maan suurin. Sen vuoksi se joutui valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.
Videolla hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo useita syitä huonoon taloudelliseen tilanteeseen:
Viimeisen vuoden aikana hyvinvointialue on selvittänyt syytä heikkoon rahoituspohjaansa.
Apuna on käytetty keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen luotsaamaa Velipoika Oy:tä.
Asiasta kertoi kesäkuussa Helsingin Sanomat.
Korhosen yritys on selvittänyt hyvinvointialueen rahoituksen perusteita ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että valtio myöntäisi hyvinvointialueelle enemmän rahaa.
Toistaiseksi valtiovarainministeriö on hylännyt hyvinvointialueen rahoitusta koskevat oikaisupyynnöt.
Keski-Suomen hyvinvointialue on maksanut Korhosen yritykselle vuoden sisällä yhteensä 38 000 euroa.
– Sillä summalla me olemme pystyneet kaivamaan esille sadan miljoonan euron edestä meiltä puuttuvaa rahoitusta, Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen näkemyksen mukaan pelkästään kuluvan vuoden rahoituksesta uupuu yli 45 miljoonaa euroa.
Näitä rahoja se aikoo periä valtiolta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
– Ilman ulkopuolista apua emme tätä olisi pystyneet tekemään. Jos ei ole talon sisällä osaamista, sitä joutuu välillä hakemaan ulkoa, sanoo Tollet.
Muokattu 17.7.2025 klo 16.32 Hyvinvointialue korjasi Ylelle toimittamiaan tietopyyntöaineistoja.
Aiemmin jutussa kerrottiin, että tänä vuonna heinäkuun alkuun mennessä konsulteille oli maksettu 346 000 euroa. Muutettu tekstiin oikea summa 166 000 euroa.
Aikaisemmin tekstissä luki, että tämän vuoden aikana kiinteistöihin liittyvästä konsultoinnista on maksettu yli 250 000 euroa. Muutettu tekstiin oikea summa, reilu 71 000 euroa.
Poistettu kokonaan teksti: ”Suurin yksittäinen summa, liki 180 000 euroa, on maksettu Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Se on hyvinvointialueiden yhdessä omistama kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskus. Rahalla on hankittu ohjausta hyvinvointialueen tilapalveluille.”