Louna Kasvio vaihtoi altaat avovesiin – seuraavaksi edessä ovat MM-kisat Singaporen helteissä: ”Kuin kylpyammeessa uisi”

Aiemmin ratauimarina paremmin tunnettu Louna Kasvio keskittyy nyt avovesiuintiin. Uudessa lajissa häntä viehättävät kauniit kisapaikat, monipuolisuus ja kilpailijoiden yhteishenki.

Uimarit hyppäävät veteen.
Louna Kasvio (pinkissä uimalakissa) kilpaili kesäkuussa avovesiuinnin EM-kisoissa Kroatiassa. Kuva: Uimaliitto / Antonella Mannara

Kuten monet muutkin suomalaiset, myös uimari Louna Kasvio, 19, vietti lapsuudessaan kaikki kesät luonnonvesissä pulikoiden. Sittemmin uinnista tuli hänelle ammatti, ja hiljattain juuri avovesistä on tullut areena, jossa Kasvio kilpailee arvokisamenestyksestä.

Haastattelupäivänä uimari vastaan puheluun Thaimaasta, jossa hän on ollut valmistautumassa Singaporessa 15.–20. heinäkuuta käytäviin avovesiuinnin MM-kisoihin.

– Olen pysynyt koko kauden terveenä. Viime vuonna oli vähän terveyshuolia. Tämä pre camp ja koko kausi ovat olleet tosi hyviä, Kasvio kertoo kuulumisiaan.

Louna Kasvio seisoo altaan päädyssä ja katsoo kameraan.
Louna Kasvion viime kausi meni pilalle sairastelun takia. Kuva: Hanna Kasvio

Aikaisemmin ratauimarina paremmin tunnettu Kasvio on tänä vuonna keskittynyt täysin avovesiuintiin.

Viime aikoina häneltä onkin kysytty paljon, onko hän vaihtanut lajia kokonaan altaista avovesiin.

– En ole tehnyt mitään päätöstä siitä, että olisin nyt vaihtanut sen kokonaan, Kasvio vastaa Yle Urheilulle.

Uransa aikana hän on voittanut altaassa nuorten EM-pronssia ja lukuisia Suomen mestaruuksia sekä pitänyt hallussaan 1 500 metrin Suomen ennätystä vapaauinnissa pitkällä radalla.

– Tällä kaudella kisoja on riittänyt avovedessä niin paljon, että en vain yksinkertaisesti ole ehtinyt kisata altaassa. Avovesikisa on niin paljon pidempi, joten treeni ja valmistautuminen siihen on tosi erilaista kuin altaaseen, uimari taustoittaa.

Louna Kasvio kertoo, että siirtyminen avovesiuintiin on ollut kokeilua

Luontoelementti

Avovesiuinti eroaa allasuinnista paitsi merkittävästi pidempinä matkoina, myös luonteeltaan.

– Periaatteessa paras uimari voittaa, mutta suoritukseen vaikuttaa niin moni muukin asia. Pitää olla hyvä uimaan ja hirveän kestävä myös henkisesti, kun suoritus on niin pitkä. Pitää osata myös suunnistaa kisan aikana ja pystyä keskittymään, vaikka tulisi osumaa tai joku löisi lasit pois päästä, Kasvio selittää.

Hän päätti kokeilla lajinvaihtoa uuden olympiadin alkaessa, kun koki vahvuuksiensa sopivan hyvin avovesiuintiin. Aikaisempaa tuntumaa oli muutamista SM-kisoista ja vuoden 2023 nuorten EM-kisoista.

Louna Kasvio muiden uimareiden joukossa uimassa.
Louna Kasvio toivoo, että tulevaisuudessa arvokisoissa nähtäisiin muitakin suomalaisia kuin hän ja Leonie Tenzer. Kuva: Hanna Kasvio

Päätös on tuntunut oikealta.

– Olen todella paljon nauttinut kaikista kisareissuista. Tykkään suorituksesta tosi paljon, ja siinä on niin paljon erilaisia osa-alueita, että se on mielenkiintoista myös minulle itselleni. On ollut todella hyvä fiilis koko vuoden.

Uudessa lajissa uimaria viehättää erityisesti luontoelementti. Kasvio vertaa, että allaskisareissuissa uimari näkee usein vain hotellin ja uimahallin, mutta avovedessä omaa juttua pääsee tekemään kauniissa paikoissa. Kisapaikoista mieleen ovat jääneet erityisesti Sardinia ja Kroatian Hvar-saari.

– Allasuinnissa pahimmat kilpakumppanit ovat aina vähän vihollisia. Minusta tuntuu, että avovesiuinnissa kansainvälisiä kisoja käyvä porukka on vähän kuin iso perhe. Kaikki ovat tosi ystävällisiä ja kavereita toistensa kanssa. Meillä on tosi hyvä ilmapiiri kaikissa kilpailuissa.

Yksinäistä

Juuri kilpailuista Kasvio saa arvokasta kokemusta ryhmässä uimiseen. Ryhmäharjoittelua lajin suomalaiselle uranuurtajalle ei kotimaassa ole ollut tarjolla.

Pääasiassa kahdestaan valmentaja-isänsä Antti Kasvion kanssa harjoitteleva uimari myöntää kotiharjoittelun olevan yksinäistä.

Suomea avovesiuinnissa maailmalla edustaa tällä hetkellä myös Leonie Tenzer, joka kuitenkin asuu ja harjoittelee Saksassa.

Vaikka Kasvio uskoo, että parhaisiin tuloksiin yltäminen vaatisi treenaamista kovatasoisessa ryhmässä, prosessi siihen on vielä vaiheessa.

– Päätös muuttaa ulkomaille treenaamisen takia on aina iso. Katsotaan, on minulla vähän jotain suunnitelmia ensi kaudelle, mutta hyvin meillä menee (isän kanssa) kahdestaankin.

Neljännen polven uimari Louna Kasvio ja valmentajaisä Antti Kasvio kuvattuna Mäkelänrinteen uintikeskuksessa.
Louna Kasviota valmentaa hänen isänsä Antti Kasvio, joka on entinen huippu-uimari itsekin. Kaksikko kuvattu vuonna 2023. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Kisamatkoilla ja leireillä Kasvio polskii avovedessä, mutta Suomessa harjoittelu painottuu sisätiloihin.

– Allastreeni tuntuu fiksummalta kuin sellainen, että lähtisin yksin uimaan johonkin järveen Suomessa ja isäni tulisi kanootilla siinä vieressä, Kasvio sanoo.

Isä ja tytär ovat olleet uuden edessä raivatessaan polkua lajin parissa.

– Haasteita on ollut varsinkin siinä, että ollaan saatu tämä alkuun. Että pääsee kaikkiin kisoihin ja on liitolta systeemi siihen, että voidaan valita kisoihin, Kasvio kertoo mutta iloitsee, että kesän MM-kisoihin Suomelta lähtee kaksi uimaria.

Uimarit valmistautuvat lähtöön.
Louna Kasvio treenaa eniten 10 kilometrin matkalle, sillä se on olympiamatka. Kuva: Uimaliitto / Antonella Mannara

Kontaktia

Vähän kuin kylpyammeessa uisi, Kasvio kuvailee Singaporen MM-olosuhteita, joissa veden lämpötilan odotetaan olevan jopa 30 astetta.

– On vähän haastavaa, kun pitää kahden tunnin täysivauhtinen suoritus tehdä sellaisessa kylpyammevedessä. Mutta kaikilla on sama olosuhde, joten kyllä sen pitäisi mennä ihan hyvin, viileämmistä olosuhteista enemmän nauttiva uimari uskoo.

MM-vesiin Kasvio lähtee ennen kaikkea keräämään kokemusta ja tekemään mahdollisimman hyvän suorituksen.

Louna Kasvio seisoo uimalasit päässään.
Singaporen MM-kisojen jälkeen Kasvio kisaa tällä kaudella vielä Pariisissa Eurooppa-cupissa, sillä samoissa vesissä järjestetään ensi vuoden EM-kisat. Kuva: Hanna Kasvio

Tällä kaudella hän on kisannut jo sekä nuorten että aikuisten EM-kisoissa. Aikuisten EM-kisoissa Kasvio oli lajin olympiamatkalla, 10 kilometrillä, 14:s. Edellisvuonna sijoitus oli 20:s.

Kesäkuussa nuorten EM-taistossa Kasvio jäi saman matkan neljänneksi, vain 0,09 sekuntia mitalista. Vaikka lajin lilliputtimaan urheilijan sijoittuminen kärkikahinoihin on hyvä saavutus, kisa jätti hampaankoloon.

– Se ärsytti hetken aikaa tosi paljon, varsinkin kun mielestäni koin vähän vääryyttä kisan aikana, Kasvio muistelee.

– Vaikka tuomarit sanoisivat, että ei saa ottaa kontaktia, voi olla, että jotkut ottavat sitä silti. Se oli tosi aggressiivinen kisa, niin kuin usein nuorten kisat ovat. Toivottavasti aikuiset osaavat käyttäytyä MM-kisoissa paremmin, Kasvio lataa mutta epäilee, että kilpailijoita on sen verran paljon, että osumia tulee etenkin alkumatkasta.

Taktisuutta

Kasvio sivuaa haastattelussa seuraavia olympialaisia, mutta pidemmän aikavälin tavoitteita avovesissä nuoren urheilijan on vielä vaikea sanoa.

– Olen vasta niin alussa tätä matkaani, että moni asia voi vielä muuttua. Pitää katsoa, miten tämä lähtee tästä kehittymään. Tavoitteeni on, että tästä vielä kehittyisin, ja katsotaan sitten, mihin tekemiseni riittää.

Kasviosta pääsy vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin olisi hieno ja toivottava asia.

– Mutta en sanoisi, että se on mikään minun elämäni tavoite.

Uimarit hyppäävät veteen.
Avovesiuinnissa kilpailijoilla ei ole omia ratoja, joten kontakteilta ei voi välttyä. Kuva: Uimaliitto / Antonella Mannara

Suurimpana kehityskohteenaan Kasvio näkee lajin taktiset elementit.

– Jos ne saisin loksahtamaan paikalleen, kärjen vauhdin ei pitäisi olla minulle liian kova. Mutta tarvitsen kokemusta ja lisää kilpailuita.