Kasvukausi on laahannut kuluneen kesän ajan hieman keskimääräistä perässä, sanoo ProAgrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen.
Peltosen mukaan kasvukausi on tavallisesta aikataulustaan jäljessä noin muutamasta päivästä viikkoon. Kasvukausi on tosin vielä kesken.
– Sään poutaantuminen on ehdottomasti toiveissa. Jos nyt heinäkuussa saataisiin enemmän lämpöä, niin kasvustot kyllä pystyvät kirimään korjuun loppua kohden, Peltonen sanoo Ylen aamun lähetyksessä.
Tavanomaista sateisempi kesä on aiheuttamassa sadonmenetyksiä tietyillä alueilla. Erityisen kosteaa on ollut Kymenlaaksossa, Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.
Hellepäiviä on ollut tänä kesänä selvästi keskimääräistä vähemmän. Peltonen muistuttaa, että viileähkö kasvukauden alku on monille viljelykasveille hyvä merkki. Sen sijaan liiallinen märkyys on haitaksi kaikille viljelykasveille.
Monilla alueilla on jo tullut niin paljon vettä, että pellot alkavat vettyä ja kasvustot kärsiä.
– Lupaavat näkymät ovat sananmukaisesti vesittymässä. Sikäli tämä on huolestuttavaa, jos sateet vielä jatkuvat.
Kesän kuluneista sääolosuhteista ovat hyötyneet erityisesti nurmet ja viljat kuten kevätvehnä ja kaura. Sen sijaan esimerkiksi ohra on hyvin arka liialle vedelle. Peltosen mukaan härkäpapu on pärjännyt tänä kesänä hyvin.
Omenasadosta edellistä niukempi
Viime syksynä omenasato oli monissa kotipuutarhoissa runsas. Peltosen mukaan omenan kukinta on tänä vuonna ollut kotipuutarhoissa vaisumpi.
Hänen mukaansa mustikasta odotetaan tavanomaista satoa ja puolukasta ehkä hieman parempaa. Lakkasadosta Peltonen ennakoi hieman viimevuotista pienempää satoa.
– Mansikkakaudesta on tulossa pitkä. Kuluttajan ei tarvitse kiirehtiä pakastemansikoiden kanssa. Mansikkapelloillekaan ei kuitenkaan enää kovia sateita kaivata, koska pehmeä marja on herkkä pilaantumaan.