Kaikkein vaarallisin drooni vetää perässään jopa 40 kilometriä siimaa – Yle seurasi droonien kokoamista Ukrainassa

Valokuitu­droonit ovat muuttaneet etulinjan sodankäyntiä. Niitä vastaan ei ole vielä tehokasta tapaa puolustautua.

Ylen toimittaja Antti Kuronen kävi Ukrainassa yksikössä, jossa drooneja kootaan. Testaamalla varmistetaan, että ne toimivat tositilanteessa rintamalla.

Droonien kehitys muuttaa nopeasti sodankäyntiä Ukrainassa. Sekä Ukraina että Venäjä käyttävät nyt rintamalla drooneja, joita ohjataan valokuitukaapeleilla.

Ne ovat viholliselle erityisen vaarallisia. Se johtuu siitä, että niitä ei voi häiritä elektronisesti, toisin kuin radio-ohjattavia drooneja.

Yle sai mahdollisuuden vierailla Ukrainassa droonipajassa, jossa 1. rynnäkkörykmentin sotilaat laittavat Ukrainassa valmistettuja drooneja käyttökuntoon.

Noin sata kilometriä rintamalta sijaitseva varastotila on ahdettu täyteen droonien osia sisältäviä laatikoita.

Useimmissa lukee Made in Ukraine.

Puulaatikko, jossa lukee Made in Ukraine.
Ukraina pyrkii tuottamaan itse mahdollisimman paljon drooniteknologiaa huoltovarmuuden takaamiseksi. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Taistelijanimeä Merlin käyttävä sotilas kertoo, että droonien määrä on hänen yksikössään vähintään kaksinkertaistunut puolessa vuodessa.

Droonisodankäynnin mittakaavasta kertoo se, että Ukrainan tavoite on tuottaa tänä vuonna yli neljä miljoonaa droonia.

”Kyse on elämästä ja kuolemasta”

Varastossa työskentelee kymmenkunta sotilasta. He kokoavat ja testaavat kaikki droonit ennen kuin ne luovutetaan etulinjaan.

Merlinin mukaan kyse on elämästä ja kuolemasta. Viallinen drooni voi johtaa taistelijatoverin kuolemaan.

Merlin näyttää, kuinka valokuitudrooni kasataan.

Sotilas esittelee droonia Itä-Ukrainassa.
Taistelijanimeä Merlin käyttävä sotilas on koonnut drooneja yli vuoden Ukrainan asevoimissa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Valokuitudroonin runko on samanlainen kuin perinteisen radio-ohjattavan droonin. Ainoa ero on valokuitukaapeli, joka roikkuu droonin perässä.

Kaapeli on ohutta. Se muistuttaa ohutta, mutta jämäkkää virvelin siimaa.

Siimaa on erikokoisissa koteloissa. Suuremman kotelon kelassa on 20 kilometriä kaapelia, pienemmässä kymmenen kilometriä.

Valokuitudrooneilla voi toisin sanoen lentää kauas.

On olemassa jopa 40 kilometriä lentäviä valokuitudrooneja. Ainoa rajoite on paino. Suurempi kela vaatii suuremman droonin ja virtalähteen.

Drooni johon asennettu virtalähde.
Tässä droonissa on virtalähde asennettuna. Siitä puuttuu vielä valokuitukela ja räjähde. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Merlinin mukaan valokuitudroonilla on hyvät ja huonot puolensa.

Jos siima katkeaa, menetetään droonin hallinta. Toisaalta droonia ei voi häiritä elektronisesti, mikä on valtava etu.

Valokuitudroonilla voi myös lentää paikkoihin, jossa radiosignaali on heikko, esimerkiksi metsään.

Mies kokoaa drooneja Itä-Ukrainassa.
Ukrainan asevoimissa on paljon sotilaita, jotka suorittavat välttämättömiä tukitoimintoja, kuten droonien kokoamista. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Haulikolla drooneja vastaan

Myös Venäjä käyttää paljon valokuitudrooneja.

Katso tästä jutusta, miten ne tekevät etulinjasta ukrainalaisille vaarallisemman ja vaikeuttavat myös haavoittuneiden evakuointia.

Yksi tehokkaimmista tavoista puolustautua drooneja vastaan on perinteinen haulikko.

Ukrainan sotilaita koulutetaan nyt käyttämään haulikoita droonien tuhoamiseen lähietäisyydeltä.

Droonien runkoja puulaatikossa Itä-Ukraianssa.
Droonien osia on varastossa valtavasti, ja niiden käyttö lisääntyy koko ajan. Kuva: Antti Kuronen / Yle