Oulussa tapahtui viime vuonna lyhyen ajan sisällä sarja puukotuksia, joiden uhriksi joutui kolme ulkomaalaista tai ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Ensin uusnatsitaustainen Juhani Sebastian Lämsä puukotti 12-vuotiasta lasta kauppakeskus Valkeassa kesäkuussa. Lämsä yritti lyödä veitsellä myös toista lasta.
Alle viikkoa myöhemmin natsiteemaisiin vaatteisiin pukeutunut 15-vuotias poika hyökkäsi bangladeshilaisen miehen kimppuun samassa paikassa.
Syyskuussa oululaismies yritti tappaa ulkomaalaistaustaisen lukiolaispojan kadulla Kastellissa. Viranomaisten mukaan miehellä oli maahanmuuttovastaisia ajatuksia.
Kaikki syyntakeettomia
Väkivallanteot herättivät laajaa keskustelua ulkomaalaisiin kohdistuvasta vihasta ja rasismista Oulussa.
Kaupunki päätti aloittaa laajan rasisminvastaisen ohjelman. Oulu sai sitä varten 1,2 miljoonan euron rahoituksen.
Varoilla muun muassa avataan tukipiste rasismin uhreille, päivitetään kaupungilla käytössä olevaa hyvän käytöksen opasta ja järjestetään keskustelutilaisuuksia.
Kuluneen vuoden aikana puukotuksia on puitu myös kolmessa erillisessä oikeudenkäynnissä Oulun käräjäoikeudessa.
Niissä kaikissa tekojen taustalta on paljastunut rasismiepäilyjen ohella toinen, huolestuttava seikka.
Kaikki kolme tekijää kärsivät tapahtumien aikaan vakavista mielenterveysongelmista. Ainakin osa heistä oli myös yrittänyt hakea apua niihin.
Se on jäänyt julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle.
Yhdessä tapauksista ei rasistista motiivia
Kastellin puukotusta koskeva käräjäoikeudenkäynti päättyi keskiviikkona.
Oikeus katsoi tuomiossaan, että vuonna 2001 syntynyt mies syyllistyi syyntakeettomana tehtyyn tapon yritykseen.
Miestä ei tuomittu rangaistukseen, sillä hän ei mielentilansa takia ymmärtänyt tekoaan tai sen seurauksia.
Syyttäjän mukaan teolla oli rasistinen motiivi, mutta oikeuden mukaan siitä ei ollut tarpeeksi näyttöä.
Puolustuksen mukaan mies hyökkäsi lukiolaispojan kimppuun, koska hermostui tämän esittämästä kysymyksestä.
Näin syyttäjä ja syytetyn asianajaja kommentoivat asiaa oikeudenkäynnin aikana:
Yksi kärsi harhoista
Aiemmin oikeudessa käsiteltiin Valkean puukottajien, eli Sebastian Lämsän ja 15-vuotiaan pojan tapauksia. Myös heidät katsottiin THL:n mielentilatutkimuksissa syyntakeettomiksi.
He ovat tällä hetkellä tahdosta riippumattomassa hoidossa, kuten Kastellin puukottaja.
Lämsä kertoi poliisille kuulusteluissa, että ajatteli ulkomaalaisen tiedustelupalvelun muokkaavan hänen ajatuksiaan.
Hän oli jo vuonna 2023 pohtinut, voisiko kyse olla mielenterveysongelmista. Hän kertoi yrittäneensä selvittää asiaa mielenterveyschatissa.
Viime kesänä hän kuitenkin vielä ajatteli, että häntä seurataan.
Hän hyökkäsi lasten kimppuun Valkeassa, koska kuvitteli näiden saaneen hänestä tietoa kyseiseltä tiedustelupalvelulta.
Lämsän mukaan ”seuranta” oli jatkunut niin pitkään, että hermot olivat kireällä.
– Sitten mulla kilahti. Mä seurasin niitä, ja sitten kun mä olin lähellä, ni sitten mä puukotin sitä toista, Lämsä kertoi kuulustelussa.
Lämsän mukaan uhrien ihonvärillä ei ollut tekemistä puukotuksen kanssa.
Oikeus katsoi Lämsän silti valinneen uhrinsa rasistisin perustein, vaikka hänen harhansa vaikuttivat hänen kykyynsä säädellä käytöstään, eikä hän sairautensa vuoksi ymmärtänyt tekonsa luonnetta ja seurauksia.
Toinen odotti hoitoa
15-vuotias Valkean puukottaja myönsi itse suoraan, että hänen tekonsa oli rasistinen.
Hänen asianajajansa Kari Erikssonin mukaan poika kuitenkin ajautui väkivallantekoon, koska ei saanut tarvitsemaansa hoitoa mielenterveysongelmiin.
Eriksson kertoi oikeudessa, että pojan oli tarkoitus päästä seurantatutkimuksiin keväällä 2024. Niin ei tapahtunut.
Erikssonin mukaan hyvinvointialue Pohteelta kerrottiin pojan äidille, ettei resursseja tutkimusten järjestämiselle ole.
Tutkimukset lykättiin Erikssonin mukaan hamaan tulevaisuuteen, vaikka pojan tila oli alkanut heikentyä syksyllä 2023. Poika alkoi vetäytyä ja valvoa öitä.
Lähempänä tapahtumapäivää poika alkoi kantaa mukanaan puukkoa ja viettää vielä entistä enemmän aikaa verkossa ulkomaalaisvihaan ja ulkomaalaisten satuttamiseen liittyvien aiheiden parissa.
Erikssonin mukaan kesäkuun puukotus on suoraa jatkumoa tälle kaikelle.
Olisiko rasisminvastainen ohjelma auttanut heitä?
On mahdotonta sanoa, olisiko Oulun rasisminvastainen ohjelma vaikuttanut kolmikon elämään, jos se olisi aloitettu jo aiemmin.
Oikeudenkäynneissä käytyäni ja tapauksiin liittyviä asiakirjoja luettuani en voi välttyä kysymästä: voisiko vastaavia tekoja ehkäistä myös jollain muulla tavalla?
Yksi kaikkia kolmea tapausta varmuudella yhdistävä asia on mielenterveysongelmat.
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuitenkaan kuulu kaupungin rasisminvastaiseen ohjelmaan lainkaan, koska palveluiden järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.
Nyt mielenterveyspalveluihin ei ole tarjolla yhtään ylimääräistä rahaa, vaikka hyvin tiedetään, että tietyt häiriöt ja mielenterveysongelmat voivat altistaa rikollisille teoille.
On vaikeaa auttaa ihmistä, joka ei vointinsa vuoksi osaa, halua tai pysty hakemaan apua.
Mutta ainakin Lämsä ja 15-vuotias poika ovat kertoneet etsineensä apua tai pyrkineensä hoitoon.
Samaan aikaan jonot psykiatriseen hoitoon ovat olleet Pohjois-Pohjanmaalla maan pisimpiä jo vuosien ajan.
– Meidän potilaamme ovat aika lailla heitteille jätettyjä, Pohteella työskentelevä psykiatri Erfan Jahangiri kommentoi Ylelle maaliskuussa.
Rasisminvastainen ohjelma on itsessään tärkeä ja myös ainoa laatuaan Suomessa.
Mutta vaikuttaako se siihen, ettei viime kesän kaltaisia väkivallantekoja tapahtuisi enää?