Näpistykset ja häiriöt kovassa kasvussa – helsinkiläiskauppias laski, kuinka paljon rahaa ja aikaa palaa turvallisuuteen

Kaupat pyrkivät torjumaan näpistelyä ja niihin liittyviä uhkia monin keinoin. Helsingissä K-supermarket Postitalossa on vastikään tehostettu kameravalvontaa itsepalvelukassoilla.

Diplomikauppias Mikko Länsiluodon työaikaa uppoaa näpistysten ja häiriötilanteiden selvittelyyn.

Diplomikauppias Mikko Länsiluoto voisi käyttää aikaansa paremminkin. Nyt häneltä kuluu viikoittain 3–4 tuntia näpistysten ja erilaisten häiriöiden selvittelyyn, hän laskeskelee.

– Se on melkein vajaa kymmenen prosenttia minun työajastani.

Länsiluoto on pyörittänyt K-supermarket Postitaloa kolmisen vuotta. Hänen havaintojensa mukaan sekava käyttäytyminen on lisääntynyt Helsingin keskustassa, ja se näkyy ajoittain myös myymälässä.

– Häiriöitä ja poistamisia on entistä enemmän. Se näkyy hieman sellaisena levottomuutena. Myös näpistysten määrä on noussut jonkin verran, etenkin alkoholin suhteen.

Länsiluodon havainnot saavat tukea yleisestä kehityksestä. Erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien. Yleensä uhkaavat tilanteet liittyvät näpistyksiin.

Näpistysten määrä on ollut Helsingissä rajussa kasvussa. Äskettäin Yle on uutisoinut Bulevardilla sijaitsevan S-marketin pyrkimyksistä vähentää kalliimpien lihavalmisteiden varkauksia siirtämällä tuotteita niin sanotusti ”kassan taakse”.

Näpistely on ongelma myös muualla maassa. Sastamalassa K-Citymarket pyytää asiakkaita avaamaan laukkujaan kassalla varkauden ehkäisemiseksi.

Kaupan liiton selvityksen mukaan näpistelyhävikistä koitui vuonna 2022 puolen miljardin euron lasku kauppiaille. Saman verran upposi rahaa toimiin, joilla näpistelyä yritetään estää.

Pussillinen uusia ja vanhoja konsteja

Kauppias käyttää rahaa hyvin monenlaisiin keinoihin, joilla näpistelyä ja muita häiriöitä pyritään torjumaan.

Uusimpana keinona Länsiluodon luotsaamassa Postitalon supermarketissa on otettu käyttöön suoraa kuvaa välittäviä kameroita itsepalvelukassoilla.

Valvontakamera lähellä itsepalvelukassaa.
Valvontakamera seuraa tapahtumia itsepalvelukassalla. Kuva: Matti Myller / Yle

Valvontakameroita on muutenkin ympäri myymälää. Henkilökunnalla on käytössään radiopuhelimet. Vanha mutta tehokas keino, sanoo Mikko Länsiluoto.

– Ollaan niin sanotusti hereillä. Pystymme ennaltaehkäisemään monia tapauksia, kun voimme kommunikoida nopeasti sisäisesti.

Arvokkaisiin tuotteisiin on kiinnitetty tarrat. Ne hälyttävät portilla, jos tuote lähtee varkaan matkaan.

Lihatuotteita, joissa valvonnasta ilmoittava tarra.
Hintaviin tuotteisiin on kiinnitetty hälytarroja. Kuva: Matti Myller / Yle

S-ryhmän pienemmissä kaupoissa on otettu käyttöön turvakassoja ja vartalokameroita.

Mikko Länsiluoto ei pidä vartalokameroita tarpeellisina Postitalon myymälässä, koska kaupassa on vartija ja runsaasti muutakin henkilökuntaa.

Myös poliisipartioita liikkuu usein Elielinaukion ympäristössä. Länsiluoto arvelee, että se ehkäisee esimerkiksi ryöstöjä.

Poliisia tarvitaan kuitenkin aika ajoin näpistys- ja häiriötilanteissa. Postitalon K-supermarketissa tehtiin viime vuonna Länsiluodon mukaan yli sata kiinniottoa.

Valvontakamera kaupassa.
Valvontakamerat seuraavat liikkeitä Postitalon K-supermarketissa. Kuva: Matti Myller / Yle

Turvajärjestelyt maksavat parin henkilötyövuoden verran

Kallein yksittäinen näpistyksiin ja turvallisuuteen liittyvä kuluerä on Länsiluodon myymälässä vartiointipalvelu.

Näpistysten ja muiden häiriöiden selvittely syö myös henkilökunnan työaikaa.

– Surullinen puoli tässä on ehkä se, että meiltä menee aikaa pois asiakkailta.

Postitalon K-supermarket työllistää 20–30 ihmistä. Länsiluoto laskee, että kaikki turvallisuuteen liittyvät kustannukset vastaavat 1,5–2 henkilötyövuoden kuluja.

– Kahdeksan prosenttia saa laittaa rahaa tähän. Se on pikkuisen alta prosentti liikevaihdosta.

Yrityslähestymiskielto etenee

Länsiluoto pitää ongelmaa yhteiskunnallisena. Hän toivoisi lisää panostuksia esimerkiksi huumeiden vastaiseen työhön, jotta näpistelyn tarve vähenisi.

– Nehän ovat niitä pelottavia tilanteita kaupassa, koska nämä ihmiset saattavat olla todella ennalta-arvaamattomia.

Toistuvaan näpistelyyn syyllistyy suhteellisen pieni porukka. Yksittäinen näpistys johtaa sakkoihin.

Helsingin poliisi niputtaa sarjanäpistelijöiden näpistysrikoksia 5–10 rikoksen nipuiksi ja saattaa ne yhdellä kertaa syyteharkintaan.

Länsiluoto toivoisi, että maksamattomat sakot voitaisiin nykyistä herkemmin muuntaa vankeusrangaistuksiksi.

Hän suhtautuu myönteisesti myös valmistelussa olevaan yrityslähestymiskieltoon. Se mahdollistaisi lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä.

– Olen toiveikas, että se auttaisi meitä tässä ongelmassa.

Hallituksen on tarkoitus antaa esitys yrityslähestymiskiellosta ensi vuoden aikana.