Kesämarkkinoiden kiivain sesonki on meneillään. Suomessa järjestetään tänä vuonna noin 500 erilaista markkinatapahtumaa, kertoo Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Ari Kallas.
Määrä on romahtanut vain muutaman vuoden aikana. Vielä vuonna 2019 markkinoita järjestettiin noin 800 vuodessa. Ala ei ole toipunut koronapandemiasta.
Kallaksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli noin 12 000 markkinamyyjää. Nyt määrä on puolet siitä.
Erityisesti ikääntyvät yrittäjät lopettivat korona-aikana, eivätkä palanneet alalle.
– Noin 5000 suomalaisen markkinakauppiaan elämäntyö tuhoutui kahden koronavuoden aikana, Kallas sanoo.
Nykyisistä kuudesta tuhannesta markkinakauppiaasta kymmenesosa on päätoimisia. He kiertävät kesäaikaan tapahtumasta toiseen.
”Positiivista pöhinää”
Keuruulla Keski-Suomessa markkinaviikon huipennus on alkamassa ja perjantaiaamuna torimyyjät valmistelevat myyntipisteitään. Kaikille 130 myyntipaikalle on tulossa koju.
– Meille olisi ollut enemmän tulijoita, kuin on paikkoja, iloitsee markkinaisäntä Paavo Ässämäki.
Lähes sama tilanne on Jyväskylän Korpilahdella, jossa alkavat tänään 37. kertaa järjestettävät Päijänteen Palvipäivät.
Myyjiä on tulossa 42 ja lähes kaikki myyntipaikat on varattu, kertoo tapahtumaa järjestävän Korpilahden yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turunen.
Myös Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksesta vahvistetaan, että tänä vuonna alalla on nähty hienoista elpymistä ja positiivista pöhinää. Markkinamyyjien määrä kasvoi keväällä arviolta parilla sadalla.
– Kun lähtökohta on kehno, niin pienikin piristyminen näkyy. Täytyy myös huomioida, että paljon tapahtumia on lopettanut, joten jäljellä oleville riittää hieman enemmän kauppiaita, Kallas sanoo.
Vapaaehtoispula ja byrokratia riivaavat tapahtumia
Aiemmin lähes kaikilla Suomen kunnilla ja osalla kylistäkin on ollut omat kesäiset markkinatapahtumansa.
Perinteisesti markkinoiden järjestäjinä ovat toimineet yrittäjäyhdistykset, urheiluseurat ja muut paikalliset yhdistykset, mutta vapaaehtoisten vähentyminen on vaikeuttanut tapahtumien järjestämistä.
Keuruulla ratkaisu löytyi, kun markkinoiden järjestäminen siirrettiin yrittäjäyhdistykseltä yksityiselle yritykselle.
Ässämäki arvioi, että vapaaehtoispulan lisäksi tapahtuma-alan lisääntyneet ja monimutkaiset viranomaisvaatimukset ovat saaneet osan entisistä markkinajärjestäjistä lopettamaan.
– Se työmäärä, mikä tehdään lupien saamiseen, on aivan älytön. Tällä tavalla tapetaan nämä tapahtumat, hän kritisoi.
Markkinoiden merkitys on muuttunut
Takavuosina markkinat olivat maaseutukylillä merkittävä kauppapaikka. Niiltä hankittiin tuotteita, joita kylällä ei tavallisesti myyty.
Nykyisin markkinoiden tärkeintä antia on niiden sosiaalinen merkitys, arvioi Päijänteen Palvipäivien puuhamies Seppo Turunen.
– Markkinat yhdistävät mökkiläiset, paikalliset ja ulkopuoliset. Ne ovat odotettuja ja haluttuja tapahtumia.
Se tarkoittaa, että tapahtumajärjestäjän on entistä tärkeämpää panostaa myös ohjelmaan.
Esimerkiksi Keuruulla markkinaviikkoon kuuluu muun muassa seminaareja, lastenfestari ja tansseja. Korpilahdella ohjelma on suunnattu erityisesti lapsiperheille ja nuorille.
Uudet toimijat ovat ”etnisiä”
Ari Kallas arvioi, että tulevaisuudessa markkinat erikoistuvat entistä enemmän.
Yleismarkkinoiden sijaan ihmisiä kiinnostavat erilaiset teemalliset tapahtumat, kuten kalamarkkinat tai valkosipulimarkkinat ja kansainväliset suurmarkkinat.
Hän ei uskalla arvioida, mihin suuntaan markkinatapahtumien ja myyjien määrä kehittyy lähivuosina.
Markkinakauppiaissa on edelleen melko paljon iäkkäitä yrittäjiä, jotka saattavat lopettaa toimintansa lähivuosina.
– Jos tulee uusia tilalle, niin ennen kaikkea ne tulevat etnisistä toimijoista, Kallas sanoo.