Sonja Gustafsson on koulutukseltaan sekä kauppatieteiden maisteri että insinööri. Hänellä on takanaan monipuolinen kansainvälinen ura. Hän työskenteli vuosia EU-tehtävissä Brysselissä ja myöhemmin Suomessa.
– Työt päättyivät YT-neuvottelujen seurauksena keväällä 2024 – ja siitä lähtien olen hakenut töitä ilman onnistumista, Gustafsson kertoo.
Hän uskoo, että kasvaneet hakijamäärät ja työttömyyden pitkittyminen vaikeuttavat työnhakua. Hieman ennen työttömyyttä hänelle tarjottiin pariakin päällikköpaikkaa, mutta nyt ei ole tärpännyt.
Gustafsson hakee nyt töitä myös ulkomailta.
– Kun on ennenkin asunut ulkomailla ja on kielitaitoa, niin saattaa olla, että se seuraava työpaikka sitten on jossain muualla kuin Suomessa, Gustafsson arvelee.
Työttömyysjaksot ovat ennätyspitkiä
Pitkittyneen työttömyyden kanssa Gustaffson ei ole yksin.
Toukokuussa tehtiin Suomessa uusi, ikävä ennätys.
Keskimääräisen työttömän työnhakijan työnhaku oli toukokuussa kestänyt peräti 70 viikkoa, mikä on korkein lukema vuoteen 2007 ulottuvassa tilastohistoriassa.
Ikäryhmien välillä on valtavia eroja: 20–24-vuotiailla työnhakuun meni keskimäärin 34 viikkoa, kun taas 60-64-vuotiaille yli 100 viikkoa.
Yli kaksi vuotta töitä hakeneiden työttömien määrä on myös korkeimmillaan kahdeksaan vuoteen ja yli viisi vuotta töitä hakeneiden osuus tilastohistorian korkein.
”Ei ole järkeä tehdä pieniä töitä”
On tavallaan helpottavaa tietää, että moni muukin on samassa tilanteessa, Gustafsson sanoo.
– Jos olisin ainoana hakemassa töitä, enkä työllistyisi ja kaikki ympärillä saisivat työpaikkoja, tulisihan siinä semmoinen fiilis että osaamiselleni ei ole tarvetta.
Gustafsson sanoo ymmärtävänsä, että tilanne on vaikea. Silti hän kritisoi myös työttömyystuen suojaosan poistamista, joka on tehnyt keikkatöistä kannattamattomia.
– Nyt ei ole järkeä tehdä pieniä töitä ollenkaan. Tukijärjestelmä ei tue meitä, jotka yritämme sinnitellä vaikeassa tilanteessa. Työttömyys vain kasvaa, ei tämä kannustaminen oikein toimi, Gustafsson sanoo.
Ekonomisti: Tilanne paranee, kun Suomen talous elpyy
Danske Bankin seniorianalyytikko, ekonomisti Antti Ilvonen pitää tilannetta vakavana mutta ei täysin toivottomana.
– Uusia työttömyysjaksoja on syntynyt vähemmän kuin vuosi sitten, mutta myös vanhojen päättyminen on hidastunut. Työttömille ei tällä hetkellä ole tarpeeksi avoimia työpaikkoja, Ilvonen sanoo.
Syynä on hänen mukaansa ennen kaikkea Suomen heikko taloustilanne. Sen takia yritykset eivät uskalla rekrytoida. Työmarkkinat reagoivat aina viiveellä, hän muistuttaa. Talouden käännyttyä parempaan suuntaan kestää vielä aikansa ennen kuin yritykset alkavat palkata.
– Avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työnhakijoihin on nyt heikoimmillaan sitten finanssikriisin. Tilanne muistuttaa eurokriisin jälkeisiä vuosia, Ilvonen arvioi.
Ilvonen pitää hallituksen pyrkimyksiä työnteon kannustimien vahvistamiseen pitkällä aikavälillä oikeansuuntaisina, mutta nykyisessä tilanteessa ne eivät yksin riitä.
– Nyt ongelmana ei ole työhalujen puute, vaan yksinkertaisesti se, ettei töitä ole tarjolla.
Samalla pitkä työttömyys syö ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.
– Kun takaraivossa on pelko pitkittyvästä työttömyydestä, kulutushalu laskee ja säästäminen kasvaa. Se taas hidastaa koko talouden elpymistä, Ilvonen sanoo.
– Kulutusvetoinen kasvu, ostovoiman elpyminen ja korkomenojen lasku voivat kääntää tilanteen. Mutta se ottaa aikansa.
”Nyt tarvitaan rohkeutta”
Kalle Mäkinen on hänkin kokenut asiantuntija, jolla on yli 20 vuoden työkokemus start-upeista, suuryrityksistä ja muutoshankkeista.
Nyt hän on tilanteessa, jossa hän etsii aktiivisesti vakituista työtä ja kehittää samalla omaa liiketoimintasuunnitelmaa, josko sittenkin ryhtyisi yrittäjäksi.
– Mulla on kaksi kaistaa. Toinen on se, että haen mielenkiintoista vakiduunia. Toinen on oman yritystoiminnan rakentaminen, Mäkinen kertoo.
Työnhaku ei ole ollut helppoa.
– Työpaikkoja on vähän ja hakijoita satoja. Linkedinissä näkee, että sataan hakijaan mennään helposti, eikä alusta kerro sen yli menevistä hakijoista, hän sanoo.
Mäkinen uskoo, että talouden epävarmuus ja odottava ilmapiiri hidastavat rekrytointeja.
– Moni yritys odottaa, ennen kuin uskaltaa investoida tai palkata. Tarvitaan enemmän signaaleja, jotka rohkaisevat ottamaan riskiä.
Hän suhtautuu silti tulevaisuuteen toiveikkaasti.
– Uskon, että vuoden päästä olen joko perustanut yrityksen tai mukana kiinnostavassa verkostossa tai organisaatiossa. Suomen start-up-kentässä on paljon liikehdintää ja teknologinen murros luo mahdollisuuksia.
Mäkinen toivoo, että päätöksentekijät tukevat rohkeutta.
– Hallituksen ja keskuspankin tärkein tehtävä on nyt rakentaa uskoa tulevaan ja rohkaista ottamaan riskiä. Silloin investoinnit ja työllistäminen lähtevät liikkeelle.
Korjattu 14.7.2025 kello 8.10 jutun toisessa grafiikassa ollut tekstivirhe. Grafiikassa ovat kyseessä viikot, eivät vuodet.