Vanhusten seksuaalisuudesta kertova näytelmä oli shokki ranskalaisille – nyt esitys nähdään Tampereella

Ikäihmisten teatterishow murtaa vanhusten seksuaalisuuteen liittyviä tabuja. Tampereella nähtävä esitys on järkyttänyt ja vapauttanut katsojia eri puolilla maailmaa.

Seksi ja kuolema ovat konkreettisesti läsnä Tampereen teatterikesä -festivaalilla nähtävässä, tabuja murtavassa esityksessä.

La Vie secrète des vieux tuulettaa railakkaasti käsityksiämme vanhuksista, heidän rakkauselämästään, haluistaan ja seksuaalisuudestaan.

Esiintyjät ovat ranskalaisia ja belgialaisia ikäihmisiä, entisiä lääkäreitä ja tv-toimittajia. He ovat näyttelijöinä amatöörejä, eivätkä pelkää puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

La Vie secrète des vieux sai alkunsa, kun ohjaaja-kirjailija Mohamed El Khatib vieraili ranskalaisessa hoivakodissa.

– Eräs vanha nainen alkoi kertoa minulle rakkauselämästään, ja huomasin kiusaantuvani. Olin itselleni vihainen: miksi en ole valmis kuulemaan häntä? Tajusin, että kyseessä on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tabu. Siitä piti tehdä teatteriesitys.

Ikääntyneet mies ja nainen tanssivat.
Annie Boisdenghien (oik.) ja Jean-Pierre Dupuy jakavat esityksessä omia kokemuksiaan rakkaudesta ja seksistä. Kuva: Yohanne Lamoulère - Tendance Floue

”Halu ei katoa”

El Khatib tutki aihetta lisää ja havaitsi, että kun puhutaan hoivakotien ja palvelutalojen asukkaista, puhutaan yleensä vain muistin ja itsenäisyyden menetyksestä, kehon rappeutumisesta, mutta ei koskaan halusta.

– Ja halu on keskeinen kysymys myös elämän loppuvaiheessa. Se ei katoa, El Khatib sanoo.

Hän johtaa ranskalaista ryhmää, joka keskittyy yhteiskunnalliseen teatteriin. Zirlib-nimisen ryhmän esityksissä annetaan usein ääni tavallisille, marginaaliin sysätyille ihmisille.

Vanhusten salattu elämä perustuu yli sataan ikäihmisten haastatteluun, joita tehtiin Ranskassa ja Belgiassa muun muassa hoivakodeissa.

Esitys nähdään Tampereen teatterikesässä perjantaina ja lauantaina.

Mummot eivät paista vain pullaa

El Khatib harmittelee sitä, että suhtaudumme vanhuksiin kliseisesti. Ajattelemme, että he ovat siirtyneet elämänvaiheeseen, jossa leivotaan vain pullaa ja pidetään huolta lapsenlapsista.

– Ikään kuin he eivät voisi olla halun kohteita. Heidät sijoitetaan yhteiskunnan laitamille ja suljetaan laitoksiin. Ajatellaan, että he ovat taakka.

El Khatib näkee heidät toisin. Hän kertoo hämmästyneensä, kuinka hänen kohtaamissaan vanhuksissa oli ”ikuista nuoruutta”.

– Halu liittyy aina mieleen ja psykologiaan. Ihminen voi olla vanha ja raihnainen, mutta silti hänellä on rakkauselämä, ohjaaja sanoo.

Tai olisi ja olisi, jos se sallittaisiin. Ikäihmisten puheissa nousi toistuvasti esiin yksi kokemus: aikuiset lapset eivät hyväksy iäkkäiden vanhempiensa uusia suhteita.

Kyseessä on käänteinen Romeo ja Julia -ilmiö, esitys väittää. Shakespearen klassikossa nuoren rakkauden tielle asettuvat keskenään vihaa pitävien sukujen vanhemmat.

– Roolit ovat vaihtuneet: Nyt lapset estävät vanhempiaan löytämästä uutta rakkautta, El Khatib havainnollistaa.

Ikääntynyt nainen kädet ristissä rinnalla seisoo näyttämöllä, takana vanhuksia, joista osa istuu pyrötuolissa tai nojaa rollaattoriin.
Jo varhain päätettiin, että jos joku näyttelijöistä kuolee kesken esityskauden, hänet otetaan esityksiin mukaan tavalla tai toisella. Kuva: Yohanne Lamoulère - Tendance Floue

Ranskalaisille esitys oli shokki

El Khatibin mukaan ranskalainen yleisö on kokenut esityksen yhtä aikaa järkyttävänä ja vapauttavana. Ranskassa suhde kehoon on häveliäs, ja se johtuu katolisuudesta, ohjaaja uskoo.

La Vie secrète des vieux on kiertänyt eri puolilla maailmaa, muun muassa Brasiliassa ja Chilessä. Vastaanotto on El Khatibin mukaan ollut kulttuurisidonnaista.

– Latinalaisessa Amerikassa vanhempia ei laiteta hoivakoteihin. Ja kun suhde kehoon on vapaampi, on helpompi hyväksyä, että he löytävät vanhalla iällä uuden rakkauden.

El Khatibin mukaan sama koskee Aasiaa: ikääntyneitä kunnioitetaan ja vanhukset ovat yhteiskunnan keskiössä, eivät sen reunoilla.

Ongelmia on etupäässä länsimaisissa kulttuureissa, joissa pelätään kuolemaa ja kehon rappeutumista. Nuoruus on meille ihanne, eikä vanhuudessa nähdä kauneutta.

Miten käy suomalaisilta rock’n roll?

El Khatib odottaa, että esitys tekee protestanttisille suomalaisille hyvää samalla tavalla kuin se teki katolilaisille ranskalaisille.

– Teissä suomalaisissa on tiettyä protestanttista pidättyväisyyttä. Siksi ajattelen, että vanhojen ihmisten seksuaalisuus on teille iso tabu.

Hän muotoilee kohteliaasti, että suomalaiset suhtautuvat vapaasti alastomuuteen ja kehoon, mutta ovat mieleltään melko varautuneita.

Katso videolta, mitä ohjaaja sanoo suomalaisten ja ranskalaisten suhteesta alastomuuteen.

Esityksen ohjaaja ja vanhusten tarinat näytelmäksi koostanut Mohamed el Khatib arvelee, että vanhusten seksuaalisuus on tabu myös Suomessa.

Aivan ummikkoja suomalaiset eivät asian suhteen ole. Seitsemän vuotta sitten helsinkiläisellä Baltic Circle -festivaalilla vieraili kanadalaisen ryhmän All the Sex I’ve Ever Had -niminen esitys. Se päästi suomalaiset ikäihmiset kertomaan elämänsä aikana kokemastaan seksistä.

Kuolemakaan ei keskeytä esitystä

Tampereella vieraileva La Vie secrète des vieux -esitys alkaa humoristisella varoituksella: ”Näyttelijät voivat kuolla hetkenä minä hyvänsä, mutta ei syytä paniikkiin.” Uhka ei ole vain teoreettinen.

Yli 75-vuotiaiden esiintyjien ryhmä on matkan varrella harventunut. 91-vuotias Jacqueline menehtyi tammikuussa, ja 102-vuotiaana kuollut George on näyttämöllä uurnassa.

Ohjaajan mukaan näyttelijöiden kanssa päätettiin jo varhain, että jos joku kuolee, hänet otetaan kuitenkin tavalla tai toisella osaksi esitystä.

La Vie secrète des vieux sai ensi-iltansa Brysselissä Kunsten festival des arts -festivaalilla vuonna 2024, ja sitä esitettiin samana vuonna myös arvostetulla Avignonin teatterifestivaalilla Ranskassa.

Suomessa se nähdään kaksi kertaa 8. ja 9. elokuuta osana Tampereen teatterikesä -festivaalia, joka alkaa 4. elokuuta.