Lyhytvuokrausta voitaisiin valvoa jatkossa perustamalla rekisteri, johon jokainen lyhytaikaista vuokrausta tarjoava velvoitettaisiin rekisteröitymään.
Lyhytvuokrauksen sääntely on osa rakentamislain muutosta. Viime keväänä lausuntokierroksella ollut lakiluonnos sai oikeusoppineilta kritiikkiä muun muassa siihen sisältyvästä kirjanpitovelvollisuudesta lyhytvuokraajille.
Oikeusoppineiden mukaan ongelmaksi voisi koitua oma-aloitteisen kirjanpidon uskottavuus ja se, ettei kirjanpidon laiminlyömisestä esitetty mitään sanktioita.
Rekisteriä ehdotettiin kymmenissä lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa. Tätä mieltä olivat muun muassa Isännöintiliitto, Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara, Lapin kauppakamari, Rovaniemen kaupunki ja rovaniemeläinen Taloyhtiöiden verkosto.
– Moni lausunnonantaja nosti esiin tarpeen kansalliselle rekisterille, joten tätä pitää vielä pohtia lyhytvuokraussääntelyn jatkovalmistelussa, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Liisa Meritähti-Lustig sanoo.
Vuokranantajat kannattavat rekisteriä
Rekisteriä kannattaa myös osa lyhytvuokraajista. Lapin lyhytvuokraajien johtokunnan jäsenen, rovaniemeläisen juristi Kaj Hellstenin mukaan rekisteri kannattaisi ottaa käyttöön siitäkin huolimatta, että se lisää byrokratiaa.
– Sen avulla voidaan lisätä lyhytvuokrauksen avoimuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, Hellsten selittää.
Hän arvelee, että rekisteri voisi myös hälventää osan epäluuloja lyhytvuokraajia kohtaan. Samalla puuttuminen mahdollisiin epäkohtiin helpottuisi.
Myös yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien järjestö Suomen vuokranantajat ry on rekisterin kannalla.
– Rekisteri auttaisi viranomaisia paitsi seuraamaan lyhytvuokraustoiminnan laajuutta yksittäisten toimijoiden osalta, myös arvioimaan paremmin miten suuresta ilmiöstä on kyse ja mitoittamaan lainsäädäntö oikeasuhtaiseksi, toiminnanjohtaja Sanna Hughes perustelee.
Reunaehdot jo olemassa
Vastaavia rekistereitä on käytössä jo muissa EU-maissa. Esimerkiksi Espanja vaatii asunnon omistajilta rekisteröitymistä, ja jos tietoja ei rekisteristä löydy, asunto katoaa vuokrattavien listalta.
EU:ssa viime vuonna hyväksytty asetus määrittelee, millainen rekisterin tulisi olla.
Mikäli rekisteri päätettäisiin ottaa Suomessakin käyttöön, tulisi majoittajan toimittaa sinne tiedot itsestään ja kaikista majoituskohteistaan. Tällöin pitäisi kertoa muun muassa, onko kohde majoittajan vakituinen asunto ja montako vuodepaikkaa siinä on.
Asetus velvoittaa myös lyhytaikaista vuokramajoitusta välittäviä verkkoalustoja, kuten Airbnb:tä ja Bookingia. Niiden pitää ilmoittaa viranomaisille esimerkiksi kohteen vuokrausöiden ja majoittujien määrä sekä asuinmaa.
Lain jatkovalmistelu odottaa
Arvio rekisteröintijärjestelmän mahdollisesta käyttöönotosta olisi tehtävä työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällä hetkellä TEMillä ei ole kuitenkaan vireillä asiaan liittyviä toimenpiteitä.
TEMin mukaan harkinnassa olisi huomioitava muun muassa rekisteröintivelvoitteen elinkeinovapaudelle ja palvelujen tarjoamisen vapaudelle asettamat rajoitukset.
Ministeriö huomauttaa, ettei Suomessa ole nykyisellään käytössä rekisteröintijärjestelmää myöskään varsinaiselle hotellitoiminnalle.
Ympäristöministeriö sai viime viikolla valmiiksi rakentamislain muuttamisesta saatujen lausuntojen yhteenvedon, mutta linjauksia jatkovalmistelun sisällöstä joudutaan lainsäädäntöneuvos Liisa Meritähti-Lustigin mukaan vielä odottamaan.
Rakennuslain jatkovalmistelussa halutaan huomioida myös oikeusministeriössä valmistelussa oleva asunto-osakeyhtiölain muutos, joka on tulossa lausunnolle.