Järvien sinilevätilanne räjähtämässä helteiden myötä – tällä ilmaisella kotitestillä selvität oman rantasi tilanteen

Tuulinen ja sateinen alkukesä on luonut sinilevälle otolliset olosuhteet. Helteet ja tyyni sää lisäävät sinileväkukintoja entisestään.

Kotirannan sinilevätilanteen voi tarkastaa kahdella helpolla testillä, joihin tarvitaan vain keppi ja vesilasi. Videolla näet kuinka testit tehdään. Video: Sami Takkinen / Yle

Kuin sinivihreää löysää velliä tai maalia, joka kelluu veden pinnalla. Tältä näyttää sinilevä, jonka kukinnat ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla Suomen järvissä viime päivinä.

Vaikka kesä on ollut viileä ja sateinen, sinilevät ovat lisääntyneet juhannuksen jälkeen etenkin suurilla järvillä. Esimerkiksi Kallavedellä ja Saimaalla sinilevästä on viime viikkoina tehty runsaasti havaintoja.

Sinilevät yhdistetään helposti hellekesiin, mutta Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Antti Kanninen kertoo tämän kesän sään olleen oikein otollinen leväkukinnoille.

– Sinilevä ei vaadi hellettä, vaikka se toki lämpimästä vedestä hyötyy. Sinilevää voi joskus esiintyä jopa jään alla. Tänä vuonna alkukesän runsaat sateet ovat huuhtoneet ravinteita järviin, mikä antaa kasvulle vauhtia, Kanninen kertoo.

Vedessä satamassa näkyy sinivihreitä raitoja ja taustalla näkyy Naantalin kirkko.
Sinilevää kuvattuna Naantalin rannalla kesällä 2024. Kuva: Jaakko Ruola

Myös tuulet voivat sekoittaa vesikerroksia ja nostaa ravinteita syvemmältä pintaveteen. Kanninen kertoo, että sinilevän kasvua suosivat ravinteiden lisäksi lämmin vesi sekä auringonvalo.

Tyynellä ja lämpimällä säällä levät pääsevät nousemaan pintaan. Niinpä hän uskoo nyt alkaneiden helteiden lisäävän sinileväkukintoja merkittävästi.

– Tilanne voi muuttua jopa tunneissa, joten kannattaa tarkkailla omaa rantaa ja olla erityisen tarkkana lasten ja lemmikkien kanssa, Kanninen neuvoo.

Jos epäilet sinilevää omassa mökkirannassa, asian voi tarkistaa helposti kotikonstein.

Sinilevää sisältävää nestettä lasissa.
Tässä testissä hiukkaset nousivat pintaan, joten kyseessä on sinilevä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Suomen ympäristökeskus julkaisee valtakunnallisia sinileväkatsauksia kesällä viikoittain. Syken erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen kertoo järvien sinilevätilanteen kehittyneen helteisiin asti tavanomaista hitaammin.

Kansalaisten levähavainnot ovat kasvaneet runsaasti, mikä osittain selittyy myös ihmisten lisääntyneellä vesillä liikkumisella. Järviwiki-sivustolle voi jokainen käydä viemässä omat levähavaintonsa.

Karjalainen muistuttaa, että havaintoja tehtäessä on hyvä huomioida sinileväesiintymien paikallisuus.

– Omaan mökkirantaan on tuuli voinut kasata sinilevälautan, mutta kun laiturilta katsoo hieman pidemmälle, ei sinilevää välttämättä enää näy.

Leväkukinnot voivat hävitä rantavedestä yhtä nopeasti kuin ovat sinne ilmaantuneetkin, jos esimerkiksi tuulen suunta on muuttunut.

Sinilevää Kuopion matkustajasatamassa.
Monilla vedessä keijuvilla sinilevälajeilla on kaasurakkuloita, joiden avulla ne säätelevät sijaintisyvyyttään. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Osa sinilevistä tuottaa hyvin vaarallisia myrkkyjä

Sinilevät voivat tuottaa myrkyllisiä tai terveydelle haitallisia yhdisteitä. Osa sinilevien tuottamista yhdisteistä on hyvin vaarallisia maksa- tai hermomyrkkyjä. Toiset aiheuttavat allergisia oireita, pahoinvointia, vatsavaivoja tai silmä- ja korvatulehduksia.

Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta.

Mikäli rannassa esiintyy vihertävää, hiukkasmaista levää, vettä ei tule käyttää talousvetenä, saunavetenä eikä elintarvikkeiden huuhteluun. Uimista tulee välttää, ja erityisesti lemmikkien ja lasten pääsyä leväpitoiseen veteen on syytä varoa.

– Kaikki sinileväesiintymät eivät ole myrkyllisiä, mutta sitä ei voi silmämääräisesti tietää, joten kaikkea sinilevää on syytä varoa, Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava asiantuntija Antti Kanninen muistuttaa.

Kun näkyvää levää ei enää ole, vettä voi jälleen käyttää normaalisti.