KHURVALETI / TBILISI Lehmät kulkevat vehreällä laitumella arastellen. Kaukana horisontissa siintää vuorijono.
Etelä-Kaukasiassa, Georgiassa sijaitsevan Khurvaletin kylän idyllisen maalaismaiseman rikkoo kierteinen piikkilanka.
Tämä aita erottaa Valia Valishvilin kodin muusta kylästä.
Estelangan viiltoterät estävät vanhuksen pääsyn toiselle puolelle.
Aita merkitsee rajaa Georgian ja Venäjän miehittämän Etelä-Ossetian kapinallisalueen välillä.
Kapinallisten puolelle on jäänyt kyläläisten asuintaloja, yli 30 hehtaaria peltoa ja laidunmaata sekä hautausmaa.
Miehensä kuoltua Valishvili asuu yksin talossa, jota hän ei halua jättää.
– Lähellä asuva lapseni tuo minulle ruokaa, mutta olen usein nälkäinen, Valishvili sanoo.
Venäjä alkoi rakentaa esteitä miehittämänsä alueen rajalle 2010-luvun taitteessa.
Eräänä aamuna Valishvili heräsi kodistaan ja huomasi pihapiiriin ilmestyneen piikkilanka-aidan. Sen jälkeen hän on asunut Venäjän hallitsemassa nukkevaltiossa.
Video näyttää rajaseutua Khurvaletin kylässä:
ETELÄ-OSSETIAN TILANNETTA luonnehditaan usein jäätyneeksi konfliktiksi.
Sillä tarkoitetaan sotilaallista konfliktia, johon ei ole löytynyt ratkaisua. Sotatoimet ovat laantuneet ja asetelmat ovat jämähtäneet paikoilleen.
Samalla kytee mahdollisuus väkivallan kärjistymiseen uudestaan.
Samankaltainen tulevaisuus voi olla edessä myös Venäjän valloittamilla alueilla Ukrainassa. Etelä-Ossetian esimerkki osoittaa, että konfliktin jäätymisestä hyötyisi vain Venäjä.
Venäjä on miehittänyt Etelä-Ossetiaa ja toista Georgian kapinallisaluetta Abhasiaa vuodesta 2008.
Tuolloin Venäjä ja Georgia kävivät lyhyen mutta raivokkaan sodan, jonka alkamissyistä kiistellään yhä.
EU:n raportin mukaan Venäjä provosoi Georgiaa, minkä jälkeen Georgia aloitti elokuun alussa sodan raskaalla tykistöllä. Tarkoituksena oli pysäyttää Venäjän joukkojen eteneminen Etelä-Ossetiaan.
Seuraavina päivinä Venäjä vastasi murskaavalla vastahyökkäyksellä.
Vihollisen ylivoiman koki myös Tornike Tvaradze, joka lähetettiin 21-vuotiaana ammattisotilaana torjumaan venäläisjoukkoja.
Tvaradze kuvasi 9. elokuuta lähellä Tskhinvalin kaupunkia videon, jossa hän taistelee joukkueensa kanssa venäläisiä vastaan:
Videon tapahtumia edelsi Tvaradzen mukaan Venäjän ilmahyökkäys, joka haavoitti kymmeniä hänen taistelutovereitaan.
Venäjä murskasi Georgian joukot parissa päivässä. Satoja georgialaisia sotilaita ja siviilejä kuoli.
Tvaradze syyttää sodasta Venäjää, mutta näkee parannettavaa myös Georgian omissa toimissa. Hänen mukaansa sota oli virhe, jonka olisi voinut välttää onnistuneella diplomatialla.
– Mutta se ei ole helppoa Venäjän kanssa, sillä se ei noudata yhteisiä sääntöjä, Tvaradze sanoo.
Sotilasuran jättäneen Tvaradzen mielestä Georgialla on Venäjän kanssa myrkyllinen suhde, joka on muuttanut muotoaan vuosien mittaan.
– Tuolloin [vuonna 2008] Venäjä käytti vielä kovaa voimaa, mutta nyt siitä on tullut älykkäämpi, Tvaradze sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä hyödyntää nykyään taitavasti propagandaa ja eri hybridikeinoja varmistaakseen vaikutusvaltansa Georgiassa.
VENÄJÄ TUNNUSTI Georgian kapinallisalueiden itsenäisyyden vuoden 2008 sodan jälkeen. Vain Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Syyria ovat seuranneet esimerkkiä.
Sen jälkeen Venäjä on huolehtinut nukkevaltioiden ”rajavalvonnasta”. Maa on rakentanut kulkuesteitä, vartiotorneja ja tukikohtia Etelä-Ossetian miehitysrajalle ja sen läheisyyteen.
Valia Valishvili kertoo videolla, miten venäläiset sotilaat vartioivat miehitysrajaa Khurvaletissa:
– He partioivat tästä kohtaa aina pareittain, Valia Valishvili sanoo viitaten venäläissotilaisiin.
Kreml on määrännyt tuhansia sotilaita ja turvallisuuspalvelu FSB:n rajavartijoita turvaamaan kapinallisalueita, jotka kuuluvat kansainvälisen oikeuden mukaan Georgiaan.
Georgia sanookin täysin oikeutetusti, että Venäjä miehittää 20:tä prosenttia sen pinta-alasta.
Venäjä on vuosien mittaan siirtänyt raja-aitoja yhä kauemmas ottaen haltuun uusia maa-alueita. Georgia on tuominnut tämän ”hiipiväksi miehitykseksi” kutsumansa valtauksen.
Khurvaletin kylä työntyy kahden kilometrin levyisenä ja neljän kilometrin pituisena pussina Venäjän vartioiman Etelä-Ossetian sisälle.
Georgian viranomaisten mukaan rajalle ei pääse ilman poliisisaattuetta turvallisuussyistä.
Videolla on ympyröity kolme poliisia, jotka valvoivat Ylen rajavierailua:
Etelä-Ossetiaa valvovat joukot pidättävät georgialaisia ”laittomasta rajanylityksestä”. Georgian ja länsimaisten tarkkailijoiden mukaan venäläiset ja osseetit kaappaavat ihmisiä.
Toukokuussa miehitysjoukot pidättivät laittomasti kolme Georgian kansalaista lähellä Khurvaletin kylää.
Yleensä pidätetyt viedään Etelä-Ossetian epäviralliseen pääkaupunkiin Tskhinvaliin ja heidät vapautetaan pian sakkojen maksun jälkeen. Toisinaan pidätyskeskukseen vietyjä on kidutettu tai jopa tapettu.
ETELÄ-OSSETIA ON KÄYTÄNNÖSSÄ täysin riippuvainen Venäjästä.
Rupla on nukkevaltion ainoa valuutta, eikä alue selviäisi ilman Venäjän taloudellista tukea. Useimmille asukkaille on myönnetty Venäjän passi.
Tbilisiläisessä yliopistossa konfliktintutkijana työskentelevä Paata Zakareishvili sanoo, että tulevaisuuden näkymät Etelä-Ossetiassa ovat synkät ja työmahdollisuudet harvassa.
Työtä tarjoavat Venäjän sotilastukikohdat sekä vapaaehtoiseksi lähteminen Ukrainassa käytävään hyökkäyssotaan.
Alueella asuvat osseetit ovat ajaneet Etelä-Ossetian liittämistä Venäjään. Professori Zakareishvilin mukaan Kreml ei kuitenkaan tällä hetkellä halua edistää sitä.
Zakareishvili sanoo, että jos Venäjä liittäisi kapinallisalueen itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, presidentti Vladimir Putinin hallinto tärvelisi kokonaan välinsä eteläiseen naapuriinsa.
Georgia on lähentynyt viime vuosina Venäjää valtapuolue Georgialaisen unelman ajamana.
Zakareishvili muistuttaa, ettei Venäjä oikeastaan hyötyisi mitenkään kapinallisalueen liittämisestä itseensä, sillä se hallitsee sitä todellisuudessa jo nyt.
Sen sijaan Venäjää hyödyttää Etelä-Ossetian pitäminen jäätyneenä konfliktina. Miehitetyt alueet estävät Georgiaa pääsemistä sotilasliitto Natoon, jonne liittymisen maan on kirjannut tavoitteekseen perustuslakiinsa.
Georgian tulevaisuus on sidottu vahvasti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Jos Venäjä saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa, se voi alkaa entistä vahvempana uhata Georgian itsenäisyyttä.
Toisaalta Venäjän lyöminen Ukrainassa voisi tutkijan mukaan johtaa siihen, että sen pitäisi vetää joukkonsa myös Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta.
Tällä hetkellä Etelä-Ossetian kaltainen tilanne näyttää kaikkein todennäköisimmältä vaihtoehdolta Ukrainassa, kun aseet jonain päivänä vaikenevat.
Silloin kansainvälinen yhteisö ei tunnustaisi Venäjän miehittämiä alueita, mutta Venäjä silti käytännössä hallitsisi niitä täysin.
Tilanne jäisi ratkaisua vaille olevaksi jäätyneeksi konfliktiksi, joka voisi leimahtaa taas myöhemmin kuumaksi sodaksi.
– Se olisi Ukrainan kannalta huonoin vaihtoehto, tutkija Paata Zakareishvili sanoo.