Kelan tuore pääjohtaja Lasse Lehtonen ehdotti, että lapsilisän maksua tulisi muuttaa nykyisestä.
Ensimmäisestä lapsesta maksettaisiin eniten, ja myös vanhemman ikä voisi vaikuttaa lapsilisän suuruuteen: nuoremmille maksettaisiin enemmän. Tavoitteena olisi lisätä syntyvyyttä ja kannustaa perheellistymiseen aiemmin.
Suomen väestö ikääntyy muita EU-maita nopeammin vähäisen syntyvyyden ja elinaikojen pitenemisen vuoksi. Lehtosen ajatus ei ole uusi, jotain pitäisi tehdä.
Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan ensisynnyttäjien ikää pitäisi pyrkiä laskemaan, jotta syntyvyys saataisiin nousuun. Hallitus suunnitteleekin perhe-etuuksien muuttamista, kertoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Ylelle.
– Yksi esillä ollut vaihtoehto on se, että ensimmäisestä lapsesta saisi enemmän lapsilisää, Grahn-Laasonen kertoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo toppuuttelee odotuksia.
– Rahallisten kannusteiden, kuten lapsilisien, vaikutus syntyvyyteen todennäköisesti on varsin pieni, Hakola-Uusitalo sanoo Ylelle puhelimitse.
”Vaikutus lapsimäärään jää pieneksi”
Hakola-Uusitalon mukaan lapsilisän rakennetta voidaan toki muuttaa, mutta vaikutukset olisivat pääosin tulonjaollisia. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisän korottaminen kasvattaisi kustannuksia, koska ensimmäisiä lapsia syntyy huomattavasti enemmän kuin kolmansia.
Siis yhden lapsen perheiden tuen lisääminen lisäisi kustannuksia.
– Jos halutaan pitää kokonaiskustannukset ennallaan, lapsilisää ei silloin voida maksaa ensimmäisestä lapsesta yhtä paljon kuin nykyisin kolmannesta, Hakola-Uusitalo sanoo.
Hänen mukaansa lapsilisien tärkein rooli on tasa-arvoistaa kustannuksia perheiden välillä, ei niinkään synnytysten määrän lisääminen.
Nuorten vanhempien suosiminen ei käynnistä synnytystalkoita
STM:n vuoden selvityksessä esitettiin myös, että lapsilisän suuruutta porrastettaisiin vanhemman iän mukaan, jolloin nuoremmat vanhemmat saisivat enemmän.
Hakola-Uusitalo ei suoraan tyrmää ajatusta, mutta muistuttaa, ettei tälläkään keinolla ole odotettavissa merkittäviä tuloksia.
– Rahalliset kannusteet voivat jonkin verran vaikuttaa siihen, milloin lapsia hankitaan, mutta ehkä vähemmän siihen, kuinka monta lasta syntyy, hän arvioi.
Perhevapaiden ja päivähoidon rooli merkittävämpi
Hakola-Uusitalo nostaa esiin, että perheellistymiseen vaikuttavat monet muut tekijät: työelämän joustavuus, päivähoitopalveluiden saatavuus ja yleinen luottamus tulevaisuuteen.
– Jos halutaan vaikuttaa syntyvyyteen, katse kannattaa suunnata esimerkiksi varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämiseen ja työelämän rakenteisiin, hän sanoo.
Myös kotihoidon tuki on Suomessa pieni. Silti ihmiset jäävät kotihoidon tuelle.
– Se ei ole ehkä sitten rahallinen kysymys.
”Valistunut arvaus” – tutkimus antaa vain rajallisia vastauksia
Hakola-Uusitalo korostaa, että puhuu valistuneen taloustieteilijän suulla. Hän muistuttaa, että ei ole tehnyt tuoretta katselmusta tutkimuskirjallisuuteen.
– Oma valistunut arvaukseni on, että rahalliset panostukset, kuten lapsilisän hienosäätö, eivät tuo suuria muutoksia syntyvyyteen. Ne voivat vaikuttaa ajoitukseen, mutta eivät ehkä kokonaismäärään, hän toteaa.
Hakola-Uusitalo kaivaa esiin vielä kirjallisuuskatsauksen aiheesta. Kelan tutkimuskatsauksessa vuodelta 2018 sivutaan aihetta. Siinä käsitellään ennen kaikkea perhevapaita, mutta myös lapsilisiä sivutaan.
Sen mukaan tutkimuskirjallisuuden mukaan lapsilisillä on ollut esimerkiksi Israelissa, Ranskassa ja Espanjassa positiivista vaikutusta syntyvyyteen.
– Käsitys lapsilisän tason vaikutuksesta syntyvyyteen on positiivisempi kuin käsitys perhevapaaetuuksien tason vaikutuksesta syntyvyyteen. Mutta näköjään tutkimuskirjallisuus on ohutta – yksi tutkimus kertoo lähinnä ajoituksesta, pari muuta kyllä kokonaishedelmällisyysluvusta. Tosin loppukaneettina on todettu, että [lapsilisä on] todennäköisesti suhteellisen kallis tapa pyrkiä vaikuttamaan kokonaishedelmällisyyteen (eli lapsilisän tasoa pitäisi nostaa paljon, että olisi kunnolla vaikutusta), Hakola-Uusitalo toteaa vielä sähköpostitse.