Tulevaisuudessa Suomessa sataa kesäisin yhä rankemmin, mutta harvemmin

Suomalaistutkimuksen mukaan rankat, lyhytkestoiset kesäsateet yleistyvät Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi. Muutos vaatii varautumista äkkitulviin.

Lepän oksasta tippuu vettä ja taustalla näkyy kuinka rankasti sataa.
Rankkoja kesäsateita on tulevaisuudessa luvassa lisää. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Vaikka Suomessa koettiin juuri poikkeuksellisen pitkä helteinen jakso, kuluvan kesän alku oli monin paikoin selvästi keskimääräistä sateisempi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä eniten vettä satoi maan eteläosassa, ja joillakin sadeasemilla määrät ovat olleet jopa poikkeuksellisen suuria. Toisaalta Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä paikoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on ollut heinäkuun puoliväliin mennessä tavanomaista vähäsateisempaa.

Tulevaisuudessa varsinkin rankkoja kesäsateita on luvassa Suomeen nykyistä enemmän, selviää uudesta suomalaistutkimuksesta. Kesäisin sataa kuitenkin nykyistä harvemmin.

Muutokseen vaikuttaa ilmaston lämpeneminen. Sen vuoksi ilmakehään mahtuu enemmän kosteutta.

– Sateiden luonne näyttäisi muuttuvan tulevaisuudessa niin, että kesällä rankat kuurosateet yleistyvät samalla kuin heikommat sateet harvinaistuvat, väitöskirjatutkija Laura Utriainen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Väitöskirjatutkija Laura Utriainen sanoo, että äkkitulvien mahdollisuus pitää huomioida kaupunkien hulevesijärjestelmissä sekä tie- ja raideväylien suunnittelussa ja kunnossapidossa.

Tutkimuksen mukaan kaikista niistä kesäsateista, joissa vettä tulee yli kaksi millimetriä tunnissa, tulee ilmastonmuutoksen edetessä nykyistä yleisempiä. Mitä rankemmat kesäsateet ovat kyseessä, sitä voimakkaammin ne näyttävät yleistyvän Suomessa nykyisiin sateisiin verrattuna.

Sateisten tuntien määrä vähenee kesäkaudella. Silti sateen kokonaismäärä kesäisin hieman kasvaa rankkasateiden vuoksi.

Rankkasateiden määrä moninkertaistuu tällä vuosisadalla

Tutkijat arvioivat, miten Suomen kesäsateet kehittyvät vuosiin 2041–2060 ja vuosiin 2081–2100 mennessä. Vertailujaksona olivat vuodet 1986–2005.

Rankkasateiden lukumäärä voi tutkimuksen mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä pahimmillaan kaksinkertaistua ja vuosisadan loppuun mennessä jopa kolminkertaistua vertailujaksoon nähden, jos ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei onnistuta.

Erittäin voimakkaat sateet, jolloin sataa 20 millimetriä tunnissa tai enemmän, ovat myös yleistymässä. Vuosisadan loppuun mennessä niiden lukumäärä voi kaksinkertaistua tai äärimmäisessä ilmastoskenaariossa jopa kuusinkertaistua.

Rankkasateet ovat aiempien tutkimusten mukaan lisääntyneet Suomen lähialueilla jo tähänkin mennessä.

– Pohjoismaissa on jo viime vuosikymmeninä havaittu kasvua voimakkaissa vuorokautisissa sademäärissä sekä rankoissa tunnin sadekertymissä, Laura Utriainen sanoo.

Kesäsateiden lisäksi myös vuotuisten sademäärien arvioidaan muiden tutkimusten mukaan kasvavan Suomessa vuosisadan loppuun mennessä. Eniten sateisuus lisääntyy talvisin.

Äkkitulvat kaupungeissa mahdollisia

Tulvaveden peitossa oleva kevyenliikenteenväylän alikulku.
Tulvivan Keravanjoen vesi nousi kevyen liikenteen väylälle 8. heinäkuuta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kaikkein voimakkaimmat rankkasateet ovat jatkossakin tutkimuksen mukaan Suomessa melko harvinaisia. Silti niihin pitää varautua, sillä ne voivat aiheuttaa tuhoa nopeasti. Yli 20 millimetrin sade tunnissa ylittää Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroituksen rajan.

– Tällaiset sateet voivat aiheuttaa äkkitulvia erityisesti kaupunkialueilla. Ne voivat myös esimerkiksi vaikeuttaa tie- ja raideväylien suunnittelua ja kunnossapitoa, Laura Utriainen sanoo.

Muualla maailmassa erittäin rankoilla sateilla ja tulvilla on tänäkin kesänä ollut hyvin traagisia seurauksia. Teksasissa poikkeuksellisen rankkaa sadetta seuranneet syöksytulvat vaativat heinäkuun alussa ainakin yli 130 kuolonuhria.

Pelastustyöntekijöitä ja kaivinkone alueella, jossa on kaatuneita puita ja muita tuhoja.
Poikkeuksellisen rankkojen sateiden aiheuttamien tulvien tuhoja Teksasissa Yhdysvalloissa 7. heinäkuuta. Kuva: Dustin Safranek / EPA

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa käytettiin tarkan erotuskyvyn ilmastomalliaineistoa, joka on tuotettu pohjoismaisessa yhteistyöprojektissa.

– Käytimme alueellista ilmastomallia, jonka avulla pystytään tutkimaan entistä tarkemmin kesän rankkasateita kuin mikä ennen on ollut mahdollista, Laura Utriainen kertoo.

Tutkimus on julkaistu keväällä Boreal Environment Research -tiedejulkaisussa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...