Nooralotta Neziri, 32, teki Kuortaneen juhannuskisojen alkuerissä sen, mihin juuri kukaan muu kuin urheilija itse ei enää uskonut – ja välillä oli tämänkin usko varsin kovilla.
Olympiavuonna 2016 syntynyt oma ja silloinen Suomen ennätys 12,81 meni hyytävän koleassa kisasäässä sadasosan verran uusiksi. Vanha ennätys olisi neljän päivän päästä täyttänyt jo yhdeksän vuotta.
Vaikka 100 metrin aitajuoksun SE-aika oli tällä välillä jo kohentunut Lotta Haralan ennätykseen 12,65, eräänlaisen Suomen ennätyksen Neziri 21. kesäkuuta otti nimiinsä.
Yleisurheilun Tilastopajasta tuttu data-asiantuntija Mirko Jalava innostui Nezirin ennätyksestä sen verran, että rupesi selvittämään, onko kukaan muu pystynyt moiseen lähes yhdeksän vuoden välein, kun kyse on arvokisa- tai vähintään maaottelutason yleisurheilijoista.
Kun mittariksi vielä valitaan arvokisalajit ja aktiiviurheilijat, vastaus on, että ei ole, kuten oheinen grafiikka osoittaa.
Vainio kärkihaastaja
Viime vuosina maratonjuoksijana profiloitunut Alisa Vainio kohensi 10 000 metrin ennätystään 2015–2024 kahdeksan vuoden ja 322 päivän välein.
Tilastossa olevista urheilijoista seiväshyppääjät Wilma Murto ja Elina Lampela ovat mukana nimenomaan halliennätysparannustensa osalta.
Korkeimmalla oleva mies eli keihäänheittäjä Lassi Etelätalo tarvitsi ennätysparannukseensa kahdeksan vuotta ja 28 päivää, mutta palkintokin oli komea eli EM-pronssi Münchenin olympiastadionilla 21. elokuuta 2022.
– Kai tuo on merkki ainakin sitkeydestäni, sekä henkisestä että fyysisestä, Neziri naureskeli perjantaina Joensuussa, kun syventyi Mirko Jalavan tekemiin materiaaleihin Yle Urheilun pyynnöstä.
– Uusi ennätys ei ollut minulle emotionaalisesti niin kova juttu kuin olisin ehkä kuvitellut. Tuollaisen tilaston kärkisijasta olen yksinomaan ylpeä. Mentaalisesti olin loukkaantumisvuodet ajoittain todella kovilla.
Hursketta vaille kaikki
Lauantai-iltana Neziri kilpailee napakan harjoitusjakson jälkeen Joensuussa päämatkallaan, vastassaan Reetta Hursketta lukuun ottamatta koko kotimainen kärki eli Harala, Vilma Mäki ja Saara Keskitalo.
Matkan suosikki on kuubalainen Greisys Roble, jonka tämän kauden kärkiaika 12,71 alittaa Tokion syyskuisten MM-kisojen suoran tulosvaatimuksen.
Niin erikoista kuin se onkin, syksyllä tulisi kuluneeksi jo kuusi vuotta Nezirin edellisistä ulkoratojen arvokisoista, jos hän jäisi Tokion MM-kisoista ulos. Dohasta irtosi 2019 MM-välieräpaikka.
Niin tuskin on käymässä, sillä porilainen on MM-rankingissa 34. sijalla ja pystyy käytännössä varmistamaan paikkansa pelkästään kotimaassa juoksemalla hyvät ajat kovia rankingpisteitä antavissa kisoissa eli Joensuun ja Tampereen GP:ssä sekä Espoon Kalevan kisoissa.
– Haluaisin mennä Tokioon suoralla tulosrajalla (12,73). Siihen on enää seitsemän sadasosaa, ja tiedän sellaisen ajan olevan itselleni täysin mahdollinen.
Tällaiset puheet ovat kovia urheilijalta, joka on kyllä sallituissa oloissa juossut 35 kertaa alle 13 sekunnin, mutta ei kertaakaan vuosina 2021–2024. Nezirin voi kuitenkin katsoa jo Kuortaneella tehneen mahdottomaksi luullusta mahdollista.
Ilman vuoden 2017 vaikeaa psyykkistä ylikuormitustilaa ja vuonna 2021 heti EM-hallikisojen 4. sijan jälkeen alkanutta selkä- ja akillesvammojen kierrettä lienee turvallinen veikkaus, että Nezirin ennätys olisi jo kauan sitten siirtynyt vähintään 12,7-alkuiseksi.
Tavoite EM-finaali 2026
MM- tai olympiafinaaliin on 2019–2024 vaadittu ajat 12,50, 12,52, 12,60 ja 12,65. Ensi vuonna Birminghamin EM-kisoissa finaalipaikan vaatimustaso ei ole tällainen.
Vuonna 2018 Berliinin EM-finaalista tuhannesosavertailulla pudonnut Neziri ei arkaile myöntää, että ajatus kiehtoo kovasti. Uran päättyminen tähän kauteen olisi valtava yllätys.
Yleisurheilun GP-sarjan kolmas osakilpailu Joensuussa näkyy Yle Areenassa ja TV2:ssa lauantaina 11. heinäkuuta kello 18 alkaen.