– Juttelin juuri pelaajatunnelissa Marko Salorannan kanssa. Sovimme, että otetaan nyt happea turnauksen jälkeen ja jutellaan syksyllä jatkosta.
Näin Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti vastasi Yle Urheilulle kysymykseen tulevista toimenpiteistä, kun Helmarit ei yltänyt tavoitteeseensa EM-kisoissa eli jatkopeleihin ja kahdeksan parhaan joukkoon.
Heti perään samassa vastauksessa Lahti kuitenkin vakuutti luottoaan Salorantaan.
– Totta kai tällaisen esityksen jälkeen ei voi antaa mitään muuta kuin seuraavan homman Salorannalle eli viedä meidät MM-lopputurnaukseen. Uskon, että siihen on tällä kertaa ihan hyvät mahdollisuudet.
Marko Salorannan nykyinen päävalmentajasopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun sisältäen mahdollisen MM-turnauksen vuonna 2027.
Ylen EM-studiossa Palloliiton puheenjohtajan puheet Salorannasta yllättivät asiantuntijat.
– Yllätti tuo analyysin ja johtopäätösten lyhyys liittyen päävalmentajaan ja kohtaamiseen pelaajatunnelissa. Mitään ottamatta pois Salorannalta, kevät oli vaikea. Suomi pelasi tasan Valko-Venäjän kanssa ja hävisi Serbialle. Valmistautuminen oli todella rikkonaista. EM-kisoista oli tavoitteena mennä jatkoon, asiantuntija Heidi Kivelä muistutti.
Perjantai-illan studion toinen asiantuntija Arttu Heinonen puolestaan piti Lahden keskustelua pukukoppikäytävällä Salorannan kanssa erikoisena ajankohtana.
– Olisi järkevää ensiksi kaikkien rauhassa analysoida tilanne. ”Make” saa analysoida tiiminsä kanssa menneen vuoden ja sitten pääsee toki istumaan Ari Lahden kanssa rauhassa pöytään, Heinonen sanoo.
Seuraavan kerran Helmarit nähdään kentällä tositoimissa lokakuussa, kun Suomi karsii noususta A-liigaan Tanskaa vastaan.
A-liigaan nouseminen parantaisi mahdollisuuksia päästä MM-kisoihin. MM-jatkokarsintapaikka varmistuisi nousulla A-liigaan.
MM-karsinnat vuoden 2027 MM-kisoihin Brasiliaan alkavat helmikuussa 2026.
Heidi Kivelä toivoo kunnianhimoa
Kun Yle kysyi Ari Lahdelta naisjalkapallon tilasta, hän muistutti Palloliiton strategisista tavoitteista. Yksi niistä on mahdollistaa pelaajien kansainvälisiä läpimurtoja.
Sillä viitataan maailman huippusarjoissa saavutettuun säännölliseen peliaikaan. Tavoitteeksi on määritelty kymmenen huippusarjoissa pelaavaa naista vuoteen 2028 mennessä.
– Jos katsotaan tätä Helmareiden porukkaa, olemme melkein jo nyt siinä tavoitteessa, missä ajattelimme olevamme neljän vuoden päästä. Meillä on hyviä pelaajia huippuliigoissa ja huippujoukkueissa. Voisi sanoa, että maajoukkuetasolla meillä on kohtuullisen hyvä tilanne, Lahti toteaa.
Heidi Kivelä ei niele näitä Lahden puheita suoriltaan.
– Totuuden nimissä esimerkiksi hyökkäyspäähän meille ei ole tullut Laura Kalmarin lopettamisen jälkeen 15 vuoteen eurooppalaisia huipputason hyökkääjiä. Toivoisi, että kunnianhimona on saada meillä myös absoluuttisia huippuja, Kivelä sanoo.
Ari Lahti nosti naisten pelaaman jalkapallon tilasta esiin myös sen, että Kansallisen liigan kohdalla pitää parantaa.
– Kansallisen liigan tilanne on hankala. Siihen pitäisi keksiä joku poppakonsti, miten suosiota saataisiin entistä enemmän eteenpäin, Lahti tuumi.
Kansallisen liigan kehittämisestä puhui terävin sanankääntein myös Yle Urheilun asiantuntijoista Maiju Ruotsalainen tuoreeltaan Helmareiden putoamisen jälkeen.
Isoja kaupunkeja uupuu naisten pääsarjasta
Sekä Kivelä että Heinonen ovat tehneet pitkän päivätyön Kansallisessa liigassa. Kivelä toimi viiden ja puolen vuoden ajan Palloliitossa naisten jalkapallon kehityspäällikkönä ennen kuin siirtyi muihin tehtäviin vuodenvaihteessa.
Arttu Heinonen toimii nyt kolmatta kauttaan HJK:n päävalmentajana Kansallisessa liigassa.
Millaisia toimenpiteitä täytyisi nyt tehdä, jotta Kansallisesta liigasta pystyttäisiin siirtymään eteenpäin absoluuttiselle huipulle?
– Vain Kansallinen liiga ei ole ongelma. Meillä ei ole riittävästi ehjiä pelaajaputkia. Kansallisessa liigassa on nyt seuroja, joilla ei ole B-tyttöjen SM-sarjassa joukkuetta. Se mahdollistaisi, että eri kaupungeista ja seuroista pystyttäisiin järjestelmällisesti tuottamaan pelaajia ylös, Heinonen pohtii.
Hän painottaa lisäksi panostuksia niin, että Kansallisessa liigassa olisi ammattimaisemmat toimintaympäristöt. Heinonen haluaisi, että Suomessa ymmärrettäisiin myös paremmin kansainvälinen vaatimustaso.
Heinonen väläyttää esimerkiksi yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, koska tässä maailmankolkassa voidaan valmistautua uusiin kausiin jopa puolen vuoden ajan.
Konkreettiseksi esimerkiksi Heinonen nostaa kansainvälisten otteluiden järjestämisen Pohjoismaisten joukkueiden välillä.
Kivelä muistuttaa, että tällä hetkellä naisten pääsarjajoukkuetta ei ole monessa suomalaisessa isossa kaupungissa.
– Turku, Tampere, Oulu, Seinäjoki ja niin edespäin. Mikäli koko valtakunnassa halutaan viedä naisten huipputason jalkapalloa eteenpäin, kaikki kaupungit ja seurat tarvitaan mukaan siihen, Kivelä korostaa.