Edellinen kerta oli heinäkuussa, kun poliisi sai ilmoituksen miehestä, joka liikkui teräaseen kanssa talon rappukäytävässä Alppiharjussa. Poliisin saapuessa mies pakeni katolle.
Mies ei poliisin mukaan totellut käskyjä ja lähestyi heitä puukko kädessä, jolloin poliisi käytti etälamautinta. Kun se ei pysäyttänyt miestä, poliisi ampui, ja mies kuoli välittömästi.
Poliisin voimankäytössä on kuollut Suomessa 2000-luvulla 14 ihmistä.
Syyttäjä arvioi poliisin voimakeinojen käyttöä
Poliisin aseenkäyttöä säädellään tarkasti laissa. Kun joku loukkaantuu tai kuolleen poliisin voimankäytön seurauksena, tapauksesta toteutetaan aina syyttäjävetoinen esiselvitys.
Syyttäjä arvioi ensimmäiseksi poliisin virkatehtävän lainmukaisuutta ja sitä, onko voimakeinojen käyttö ollut tarpeellista ja puolustettavaa.
Tämän jälkeen arvioidaan ampuma-aseen käytön edellytykset. Oliko kyse välittömästä ja vakavasta vaarasta hengelle ja terveydelle. Sekin käydään läpi, oliko poliisilla käytettävissä lievempää vaihtoehtoa vaaran poistamiseksi kuin ampuminen.
Lisäksi Rikanderin mukaan ampuma-aseen käyttöä arvioidaan myös siltä kannalta, olisiko henkilö voitu pysäyttää ampumalla rajaan ilman kuolettavaa osumaa. Raajaosumakaan ei ole riskitön, sillä jaloissa on isoja verisuonia tai luoti voi muuttaa suuntaa luuhun osuessaan.
Nopeassa ja yllättävässä tilanteessa poliisin voi olla kuitenkin vaikea hakea osumaa rajaan, Rikander muistuttaa. Tällaisia seikkoja joudutaan arviomaan, kun esiselvitystä ampumisesta tehdään.
Tyypillisesti tappavan voimankäyttö liittyy Rikanderin mukaan tilanteisiin, joissa poliisi ottaa kiinni rikoksesta epäiltyä.
– On ollut tapauksia, joissa kiinniotettavalla on ollut vahingoittamistarkoitus ja tämä on lähestynyt poliisia puukko kädessä.
Lauantaina 12.7.2025 poliisi ampui miehen Helsingin Kinaporinkadulla. Poliisin mukaan teräasetta kantanut, uhkaavasti käyttäytynyt mies ei totellut käskyjä.
