Suomessa kiinniotettu venäläissotilas Jevgeni palveli aiemmin venäläisen Wagner-palkka-armeijan riveissä. Suomesta turvapaikkaa hakevaa Jevgeniä epäillään Suomessa valtionrajarikoksesta.
Häneen ei kohdistu tällä hetkellä sotarikostutkintaa suomalaisviranomaisten toimesta, mutta Ukrainan viranomaiset selvittävät hänen toimiaan Ukrainassa.
Vielä muutama vuosi sitten Wagner oli tuhatpäinen sotilasjoukko, joka oli avainasemassa Venäjän sotilastoimissa niin Ukrainassa kuin Afrikassa.
Wagner oli itsenäinen palkka-armeija, mutta vain tiettyyn rajaan asti: tosiasiassa ryhmällä oli äärimmäisen läheiset välit Venäjän puolustusministeriöön. Venäjän johto käytti Wagneria sellaisissa operaatioissa, joissa halusi säilyttää näennäisen etäisyyden taistelukentän tapahtumiin.
Wagnerin riveissä taistelleita on syytetty niin siviilien ryöstämisestä, kiduttamisesta, raiskaamisesta kuin summittaisista tappamisistakin. Esimerkiksi ukrainalaisen sotavangin teloitus Bahmutissa vuonna 2023 nousi isoksi uutiseksi maailmalla.
Syyriassa palkkasoturit kuvasivat syyrialaisen rintamakarkurin kiduttamisen, lekalla tappamisen ja ruumiin leikkelyn videolle. Yhtälailla Wagner on tappanut venäläisiä rintamakarkureita lekalla hakkaamalla.
Lopulta palkka-armeijan ja sen johtajan Jevgeni Prigožinin ja Kremlin välit viilenivät, kun Prigožin kritisoi Venäjän sodanjohtoa samankaltaisista asioista kuin Suomeen loikannut venäläissotilaskin.
Wagnerin johto kääri muhkeita rahasummia
Wagner-palkka-armeijan perusti vuonna 2014 Dmitri Utkin, palkkasoturi ja entinen Venäjän erikoisjoukkojen upseeri. Nimi tuli natsisympatioista tunnetun Utkinin taistelunimestä: Wagner.
Toinen perustajista oli ravintoloitsija ja liikemies Jevgeni Prigožin, presidentti Vladimir Putinin ystävä.
Wagner-taistelijoita nähtiin ensimmäisen kerran taistelussa Ukrainassa Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014.
Wagnerin toiminta-alue laajeni Lähi-itään ja Afrikkaan. Palkkasotureita nähtiin tukemassa Venäjä-mielisten johtajien sotajoukkoja niin Syyriassa, Libyassa kuin Malissakin. Tienestejä irtosi toiminta-alueilla harjoitetusta liiketoiminnasta, kuten venäläisyhtiöille järjestellyistä kaivossopimuksista.
2020-luvulle tultaessa Wagnerilla oli jo tuhansia palkallisia. Venäjän valtio rahoitti ryhmän toimintaa miljoonilla euroilla vuosittain. Eritoten Prigožin oli käärinyt Wagnerin toiminta-alueiden luonnonvaroilla muhkean omaisuuden, kuten jälkikäteen paljastui venäläisviranomaisten ratsatessa tämän käyttämiä kiinteistöjä.
Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa. Wagner nousi sodassa merkittävään rooliin. Prigožinistä tuli suosittu sotilasjohtaja ja poliittinen kommentaattori. Wagner-taistelijat osallistuivat usein kaikista rankimpiin taisteluihin, kuten miltei vuoden kestäneeseen Bahmutin kaupungin valloitustaisteluun.
Miestappiot johtivat kapinaan
Ukrainan sodassa Wagner paisui valtavan kokoiseksi armeijaksi armeijan sisällä. Prigožin väitti Bahmutin taistelun aikoihin käskyttävänsä yhteensä 85 000 miestä, joista 50 000 oli vankilasta värvättyjä sotilaita. Myös Wagnerin miestappiot mitattiin tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa.
Bahmutin valloittamisen jälkeen toukokuussa 2023 Prigožinin kritiikki Venäjän sotilasjohtoa kohtaan alkoi kärjistyä. Prigožin oli jo pitkään syyttänyt puolustusministeriötä palkkasotureiden laiminlyömisestä. Kesäkuun 23. päivä Prigožin julisti Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun perustaneen Ukrainan hyökkäyssodan valheiden varaan.
Päivää myöhemmin Wagner aloitti ”oikeudenmarssin” Venäjän asevoimia vastaan. Prigožinin johdolla Wagner otti Donin Rostovin kaupungin sotilastukikohdat hallintaansa. Sieltä alkoi moottorimarssi pohjoiseen, ilmeisesti Moskovaa kohti.
Venäläishävittäjät tekivät ilmaiskuja Wagnerin saattueen ajoneuvoja vastaan. Wagner vastasi tuleen, ja kuolonuhreja tuli molemmin puolin. Marssi jatkui 900 kilometriä, kunnes joukot pysähtyivät vain muutamien satojen kilometrien päässä Moskovasta.
Yhtäkkiä Prigožin ilmoitti, etteivät hänen joukkonsa enää suuntaa kohti pääkaupunkia ja että verta oli vuodatettu tarpeeksi. Jälkikäteen selvisi, että Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka oli välittänyt jonkinlaisen tulitauon puolustusministeriön ja Wagnerin välille.
Prigožin ja Utkin kuolivat noin kaksi kuukautta kapinan jälkeen yksityiskoneen maahansyöksyssä Venäjällä. Presidentti Putinin mukaan maahansyöksyssä kuolleiden kehoista löytyi käsikranaatin sirpaleita. Lisäksi Putin väitti koneessa olleen 10 miljardia ruplaa käteistä ja 5 kilogrammaa kokaiinia.
Myös yhdysvaltalaisviranomaiset arvioivat, että maahansyöksy johtui jonkinlaisesta räjähteestä koneen sisällä. Räjähteen asettajasta ei ole tietoa, mutta länsimaiden viranomaiset tulkitsivat kyseessä olleen hallinnon kosto epäonnistuneesta kapinayrityksestä.
Venäjän palkka-armeijat jatkavat toimintaansa
Wagner jäi siis johtajia vaille. Seuraavaksi palkkasoturit otettin Kremlin ja Venäjän puolustusministeriön tiukkaan otteeseen. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän armeija on kopioinut Wagnerin toimintatavat. Palkkasotureita on integroitu osaksi Venäjän puolustusvoimia ja siirretty operaatioihin Afrikassa, osaksi ”Africa Corps”-kokonaisuutta.
Wagneriin liittyviä Telegram- ja VKontakte-sivuja on lopetettu venäläisviranomaisten toimesta. Kaikki Wagnerin toiminta ei kuitenkaan ole päättynyt: vielä kesäkuussa Wagneriin yhdistetty Telegram-tili kertoi palkkasotureiden ”suorittaneen tehtävänsä” Malissa ja poistuvansa maasta.