Pohjois-Irlannin kaduilla elää heinäkuussa vuosisatainen perinne.
Oranssiin pukeutuneet marssijat osallistuvat protestanttien oranialaismarssiin.
Nykyisin oranialaismarssi on pääosin kulttuuriperinnetapahtuma. Siihen kuuluvat olennaisena osana huolella pystytetyt kokkorakennelmat. Kokot herättävät usein vilkasta keskustelua sijainnin, paloturvallisuuden tai aiheiden vuoksi. Tänä vuonna palavaa siirtolaisvenettä kuvaava kokko johti viharikosepäilyyn ja poliisitutkintaan Moygashelissa County Tyronessa, kertoo muun muassa The Irish Times-lehti.
Kokkorakennelmaan ja sen lähistölle oli pystytetty kylttejä, joissa vaadittiin oikeutta veteraareille siirtolaisten sijasta. Kokko sytytettiin tuleen etuajassa jo torstai-iltana.
Maahanmuutto jännitteiden aihe
Pohjois-Irlannin maakunta kuuluu muodollisesti Britanniaan. Vihanpito Irlantiin kuulumista kannattavien pääosin katolisten tasavaltalaisten ja Britanniaan kuulumista kannattavien protestanttien välillä pysyi uutisotsikoissa vuosikymmeniä. Ryhmien väliset pommi-iskut ja murhat vaativat 3500 ihmisen hengen 1960-1990-luvuilla.
Myös oranialaismarssia varjosti vuosia yhteenottojen ja väkivallan uhka.
Uskontokuntiin perustuvat vihamielisyydet vaimenivat vuoden 1998 pitkänperjantain rauhansopimuksella. Irlannin tasavaltalaisarmeija (IRA), katolisten aseellinen siipi lakkautti toimintansa vuonna 2008. Jännitteet ovat viime vuosina lieventyneet vaikka usein maahanmuuttoon liitettyjä kahakoita puhkeaa edelleen.
Esimerkiksi Ballymenassa on kesän aikana loukkaantunut kymmeniä poliiseja ulkomaalaisvastaisissa yhteenotoissa. Pohjois-Irlannin asema oli brexit-neuvottelujen keskeisiä aiheita. Taloudellinen epävarmuus näyttää lietsoneen mellakoita jälleen kesän aikana, kertoo muun muassa The Guardian-lehti.
Pohjois-Irlannissa siirtolaisuutta on suhteellisen vähän. Noin 3.5 prosenttia maakunnan asukkaista kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Englannissa ja Walesissa vastaava luku on 18,3 ja Skotlannissa 12.9.