Suomessa on kaksi Migrin säilöönottoyksikköä, joissa asuu esimerkiksi sellaisia turvapaikanhakijoita, joiden epäillään muodostavan uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai yrittävän estää maasta poistamisensa.
Toiseen näistä yksiköistä on majoitettu Venäjältä Suomeen loikannut Jevgeni, joka Ylen tietojen mukaan on Wagnerin entinen sotilas.
Toinen yksikkö sijaitsee Helsingin Metsälässä ja toinen Lappeenrannan Konnunsuolla.
Viranomaiset eivät kerro, kummassa yksikössä Jevgeni asuu, ja mistä syystä hänet on otettu säilöön.
Yle kysyi Migrin Helsingin säilöönottoyksikön apulaisjohtajalta Mikko Mäkiseltä, millaista arkea säilöönottoyksiköihin suljetut ihmiset viettävät.
Säilöönottoyksikkö muistuttaa siinä mielessä vankilaa, että se on suljettu paikka, josta ei saa poistua. Säilöönotetut eivät kuitenkaan ole suorittamassa rangaistusta, ja yksikön sisällä heillä on enemmän vapauksia kuin vankilassa.
Pääsevätkö asukkaat yksikön alueelta lainkaan pois?
– Lähtökohtaisesti eivät, mutta jos he joutuvat hoitamaan asioitaan Poliisin tai Rajavartiolaitoksen tiloissa, he pääsevät sinne viranomaisen kyydillä. Tarvittaessa he pääsevät myös terveydenhuoltoon talon ulkopuolelle, jos hoitoa ei voi järjestää yksikön tiloissa, Mäkinen kertoo.
Joskus lähiomaisen hautajaiset tai tapaaminen esimerkiksi sairaalassa voi olla syy yksiköstä poistumiseen poliisin valvonnassa, mutta yleensä lähiomaisia ja muita vieraita tavataan säilöönottoyksikön vierashuoneissa ilman valvontaa.
Vierailuista pitää kuitenkin ilmoittaa, ja vieraiden tulee todistaa henkilöllisyytensä.
Asukkaat saavat myös pitää omia läppäreitä, kännyköitä ja nettiliittymiä sekä soitella vapaasti ulkopuolelle.
Millaiset huoneet asukkailla on?
Joutsenon yksikössä on enimmäkseen yhden hengen huoneita, mutta Helsingin yksikössä asutaan kahden hengen huoneissa. Tosin Helsingissä on myös yksi kuuden hengen huone.
WC- ja suihkutilat ovat yhteisiä, kuten myös oleskelutilat, joissa on esimerkiksi pelejä, televisio ja mahdollisuus käyttää nettiä. Lisäksi yksiköissä on kuntosalit.
Joutsenon yksikön huoneissa on myös omat televisiot ja jääkaapit, mutta Helsingissä ei.
– Kalustus on yksinkertainen. Huoneissa on sänky, pöytä, tuoli ja kaappi tavaroiden säilyttämistä varten, Mäkinen kertoo.
Ovatko asukkaat huoneissaan lukkojen takana?
Ihmisiä ei lukita huoneisiinsa. He saavat aina liikkua vapaasti sisätiloissa, ja yhteiset tilat ovat aina käytettävissä.
– Ohjeistamme kuitenkin asukkaita pitämään huoneensa lukittuna, etteivät he pääse toistensa huoneisiin.
Millaisia tilanteita varten eristyshuone on?
Jos henkilö aiheuttaa vaaraa tai uhkaa muille säilöönotetuille tai henkilökunnalle, on mahdollista säilyttää ihmistä erillään lukitussa huoneessa. Tämä vaatii säilöönottoyksikön johtajan erillisen päätöksen.
Eristyshuoneessa on oma WC ja ikkunasta on näkymä ulos.
– Ne ovat kalustukseltaan samantyyppisiä kuin muut huoneet, mutta kalustus kestävämpää tekoa, että sitä ei voi rikkoa.
Millaista ruokaa asukkaat syövät?
Säilöönottoyksiköissä on tarjolla tyypillistä suomalaista kotiruokaa. Aterioita on kolme päivässä.
Joutsenossa asukkaat voivat tilata henkilökunnan kautta elintarvikkeita kaupasta, mutta Helsingissä tämä ei ole mahdollista.
– Ruuassa ei käytetä sianlihaa, koska monet muslimit eivät syö sitä. Myöskään verta tai sisäelimiä ei käytetä, nämä liittyvät muihin elämänkatsomuksiin.
Esimerkiksi laktoositon, gluteeniton ja kasvisruokavalio huomioidaan, mutta erilaisten makumieltymysten mukaan ei ole tarjolla erilaisia aterioita.
Saavatko asukkaat ulkoilla?
– Päivittäin tarjotaan mahdollisuus ainakin yhteen tunnin ulkoiluun suljetulla pihalla. Jos on hyvät säät, niin mielellään tarjotaan enemmänkin.
Pihalla voi esimerkiksi pelata pallopelejä, hölkätä tai ottaa aurinkoa.
Yksiköiden ympärillä on valvontakameroita, verkkoaidat ja niiden päällä piikkilankaa. Mitä muita turvatoimenpiteitä on?
Teknisen valvonnan ja koulutetun henkilökunnan lisäksi ihmisten kohtelu on tärkeä turvallisuustekijä, Mäkinen kertoo.
– Jos ihminen kokee, että häntä kunnioitetaan, hän vastaa samalla tavalla siihen. Kyse on siis ihmisistä, jotka eivät ole siis syyllistyneet rikoksiin, eikä ole mitään syytä rajoittaa heitä liikaa.
Hyvä kohtelu vähentää järjestyshäiriöitä.
– Kun ihmisiä huomioidaan ja käydään läpi juuri heidän heidän kannaltaan tärkeitä asioita, se lisää luottamusta.
Mäkinen arvioi, että noin 700–1 200 henkilöä päätetään sijoittaa säilöönottoyksiköihin vuosittain.
Lyhimmillään niissä vietetään yksi päivä, mutta pisin säilöönotto on kestänyt 13 kuukautta. Laki mahdollistaa jopa 18 kuukauden säilöönottamisen.
Helsingin yksikössä vietetään keskimäärin 10–14 vuorokautta ja Joutsenossa kuukausi.
Täsmennys 15.7. k 12.20: Konnunsuo ja Joutseno ovat nykyään osa Lappeenrannan kaupunkia.