Lukuisten hienojen kokemusten kärkijoukkoon – näin luonnehtii Pirkanmaan ensimmäisiä rengastettuja haarahaukan poikasia tamperelainen lintuharrastaja Jouni Riihimäki.
Sastamalassa sijaitseva haarahaukkojen pesä löytyi vasta pitkän seurannan jälkeen.
Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun useita haarahaukkoja havaittiin alueella monta kertaa.
– Sitten nähtiin kaksi lintua yhtä aikaa tähän vuodenaikaan. Se on ihan varma pesintä, jos vanhoja lintuja on kaksi kappaletta. Seurattiin, mihin päin lintu lähtee saalista viemään, ja sillä tavalla pikkuhiljaa päästiin lähelle pesää, Riihimäki kertoo.
Luontoportti-sivuston mukaan haarahaukka on äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu. Nykykannaksi arvioidaan 15–20 paria.
Isokokoista haarahaukka saattaa olla vaikea tunnistaa. Se on kalasääsken kokoinen ja toisaalta isompi kuin hiiri- tai ruskosuohaukka.
Pitkähkö lovipyrstö ja siipien käsisulat auttavat myös haarahaukan määrityksessä: melko leveässä siivenkärjessä on kuusi harittajaa eli käsisulkaa, kun yleensä haukoilla on niitä vain viisi.
Tolppakenkien avulla puuhun
Haarahaukka saattaa kalasääsken tapaan napata kaloja veden pinnasta. Riihimäki kertoo, että laji on muutenkin kaikkiruokainen.
– Poikaset rengasti Mikko Honkiniemi, joka kiipesi puuhun useamman kerran. Pesä oli täynnä vesimyyriä ja sammakoita.
20 metrin korkeudessa sijaitsevassa pesässä oli kaksi poikasta, jotka ovat lentokykyisiä 1–2 viikon kuluessa. Ne olivat Riihimäen mukaan juuri sopivan kokoisia rengastettaviksi.
Tolppakengillä puuhun kiivennyt rengastaja sai tehdä työnsä rauhassa. Emot kaartelivat kaukana taivaalla.
– Myös poikaset olivat kauhean rauhallisia, eivät äännelleet eivätkä rimpuilleet yhtään, Riihimäki kertoo.
Poikasten jalkaan kiinnitetyssä renkaassa on sarjanumero, josta lintu on yksilöllisesti tunnistettavissa. Näin tiedetään muun muassa se, missä lintu on syntynyt ja minkä ikäinen se on.
Laji viihtyy Pirkanmaalla
Luontoportin mukaan haarahaukkaa tavataan eniten Itä-Suomessa. Jostain syystä se tuntuu viihtyvän nyt myös Pirkanmaalla.
– En tiedä, onko laji levittäytymässä länteen, mutta Sastamalassa on nyt pariskunta ja kolme muutakin lintua. On hyvin todennäköistä, että siellä on toinen pesintä jossain, Riihimäki kertoo.
Koko ikänsä lintuja harrastaneelle Jouni Riihimäelle Sastamalan haarahaukkahavainto ei ollut laatuaan ensimmäinen.
– Keväällä nähtiin Nokian Kauniaisissa kolmekin haarahaukkaa, jotka menivät kohti luodetta eli juuri sitä Sastamalan aluetta, missä niitä on nähty enemmän.
Pirkanmaan ensimmäisten haarahaukkapoikasten rengastus sen sijaan lämmittää kokenuttakin lintuharrastajaa.
– Pari kolme vuotta sitten löydettiin Anne Viitalaakson kanssa Nokian ensimmäinen merikotkan pesä. Eli kyllä näitä hienoja kokemuksia on paljon, mutta haarahaukkojen rengastus on kärkijoukossa.
Korjattu 14.7.2025 klo 17.38: jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti kahdessa kohdassa hiirihaukasta, vaikka kyse on haarahaukasta.
Muokattu otsikkoa 17.9.2025: Lisätty sana Suomessa. Haarahaukka on elinvoimainen maailmassa, mutta Suomessa äärimmäisen uhanalainen.