FRANKFURT AN DER ODER/SŁUBICE Saksan ja Puolan yhdistävä sininen metallisilta on kuin Euroopan symboli.
Juuri tällä sillalla Saksan ja Puolan ulkoministerit juhlivat Puolan liittymistä EU:hun ja avasivat rajan 21 vuotta sitten.
Nyt silta on poliisivalvonnassa. Rajavartioita ja poliiseja vilisee Frankfurt an der Oderin ja Słubicen kaupungit yhdistävän sillan kummassakin päässä. Kesästä nauttiva kansa joutuu väistelemään tarkastuspisteitä.
Saksa tehosti rajatarkastuksia jo runsaat puolitoista vuotta sitten. Se lisäsi valvontaa edelleen liittokansleri Friedrich Merzin noustua valtaan toukokuussa.
Tarkoitus on estää maahanmuuttoa. Saksa käännyttää takaisin Puolaan kaikki paperittomat ihmiset ja uutuutena myös turvapaikanhakijat.
Valvontatoimilla ei välttämättä ole oikeudellista pohjaa. Juuri kesäkuussa berliiniläinen tuomioistuin totesi kolmen turvapaikanhakijan käännyttämisen perustuslain vastaiseksi. Silti poliisi jatkaa käännytyksiä.
Samalla mitalla takaisin
Oderjoen ylittävän sillan Saksan-puoleiseen päähän poliisit ovat pystyttäneet valkoisen suuren kangaskatoksen. Sinne ohjataan epäilyttävät pakettiautot, linja-autot ja henkilöautot, joissa on tummennetut ikkunat.
Heinäkuun alussa vastaava rakennelma pystytettiin myös Puolan päähän siltaa. Saksan käännytyksistä suivaantuneena Puola nimittäin päätti vastata samalla mitalla pari viikkoa sitten.
Nyt rajapoliisit ja -vartijat käytännössä tuijottavat toisiaan sillan yli.
Itä-Brandenburgin kauppakamarin aluepolitiikan johtaja Robert Radzimanowski on tilanteesta kauhuissaan. Paikalliset yritykset, talous, turismi ja yhteishenki kärsivät.
Kaupunkilaiset ovat jo alkaneet katsella vastarannalla asuvia ihmisiä nenänvarttaan pitkin.
– Raja on taloudelle erittäin tärkeä. Saksan ja Puolan kauppavolyymi on puoli miljardia euroa päivässä. Paljon tavaroita kuljetetaan maanteitse, ja nyt on ruuhkia sekä moottoriteillä että kaikilla ympäröivillä teillä, kylissä ja kaupungeissa, Radzimanowski sanoo.
Kymmenet tuhannet puolalaiset käyvät töissä rajan yli Brandenburgissa ja Berliinissä. Esimerkiksi Saksan puolella sijaitsevan Tesla-autotehtaan johtajan mukaan tarkastuksista tulee ”merkittävä lisätaakka” tuhansille Puolasta pendelöiville työntekijöille.
– Ihmiset miettivät, jaksaako seisoa rajalla joka aamu ja ilta vai pitäisikö etsiä työtä Puolasta, jossa on pulaa osaavista työntekijöistä, Radzimanowski selittää.
Näin saksalaisyritysten mahdollisuudet houkutella Puolasta asiantuntijoita heikkenevät.
Jo 12 Schengen-maata on ottanut käyttöön tiukennetun rajavalvonnan tänä vuonna.
Kun maiden rajoja vahvistetaan Keski-Euroopassa, sillä on vaikutuksia myös Suomen-kuljetuksiin ja tavaraketjuihin, turisteista puhumattakaan.
– Tämä on koko Eurooppaan vaikuttava tieyhteys. Liikenne kulkee tästä kauas Länsi-Eurooppaan ja toisella puolella aina Ukrainaan asti. Tämä on kaaos koko Euroopan liikenteelle, Radzimanowski sanoo.
Rajalla tarkastetaan myös suomalaisia perävaunuja ja asuntoautoja.
Kaikkein vilkkain rekkareitti
Viime viikkoina Saksan viranomaiset ovat raportoineet jopa 20 kilometrin liikenneruuhkista A12-moottoritiellä Puolaan päin.
Tällä kohtaa A12 on nimeltään ”Vapauden autobaana”. Baana on tällä erää kaikkea muuta kuin vapaa.
Robert Radzimanowskin mukaan kyseessä on kaikkein vilkkain rekka-autoreitti Saksasta ulkomaille. Rajan ylittää arviolta neljä miljoonaa rekkaa vuodessa.
Brandenburgilaisia yrittäjiä edustava Radzimanowski toivoisi, että laitonta rajanylitystä torjuttaisiin eurooppalaisin eikä kansallisin keinoin. Saksan ja Puolan pitäisi valvoa Schengen-sisärajaansa yhdessä.
Kauppakamarilla on konkreettisia ideoita, miten valvonta voitaisiin hoitaa jouhevammin.
– Puolan puolella on suuri rajanylityspaikka, joka rakennettiin EU-rahoituksella, kun Puola ei vielä ollut osa Schengen-aluetta. Se voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi, ja ajoneuvoja voitaisiin käsitellä siellä molempiin suuntiin kolmella kaistalla.
Maahanmuuttoa vastustavat puolalaiset käyttävät kovaa kieltä. Katso videolta:
Nationalismi nousussa
Samaan aikaan Oderjoen molemmin puolin maahanmuuttovastaisuus ja populistiset puolueet kasvavat. Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolue on tätä nykyä Saksan puolella Brandenburgin osavaltiossa suurin poliittinen voima.
Puolassa taas valittiin kesäkuussa presidentiksi kansallismielinen Karol Nawrocki. Hän on pitänyt yllä hyvin maahanmuuttovastaista keskustelua Puolassa.
Muukalaisviha näkyy myös itseään kansalaispartioiksi kutsuvien ryhmien toimintana Puolan rajalla. Itseorganisoituneet ryhmät valvovat median mukaan metsissä ja virallisilla rajanylityspisteillä.
Osa toimintaan osallistuvista kertoo olleensa rajalla jo heti Puolan rajatarkastusten ensimmäisestä päivästä alkaen. He ovat hyvin omistautuneita asialleen. Osa heistä majoittuu teltassa.
Puolassa on maahanmuuttajia vähän verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.
Salaliittoteorioita ja epäluuloa
Rajalla leviää nyt paljon salaliittoteorioita. Anonyymeiltä puolalaisilta äärioikeistotileiltä on jaettu viime viikkoina videoita, jotka sisältävät paikkansapitämätöntä tietoa.
Niissä väitetään, että Saksan poliisi tuo salaa siirtolaisia Puolaan ja käyttää kuljetuksiin esimerkiksi rajan hiljaisia metsäteitä. Saksan poliisin väitetään näin muka tunkeutuvan Puolan alueelle.
Eläkkeellä olevaksi lääkäriksi esittäytyvä Maria Bielicki väittää nähneensä Saksan poliisin tuoneen siltaa pitkin useita paperittomia siirtolaisia Słubiceen.
– He eivät puhu mitään muuta kieltä kuin arabiaa. Epäilemme, että Saksan poliisi on lähettänyt heidät tänne, Bielicki sanoo.
– Ja meidän pitäisi antaa näiden loisten – anteeksi vain – elää hyvin ja ilmaiseksi, vaikka heillä ei ole työtä, ei koulutusta, hän jatkaa.
Bielicki pahoittelee sanavalintaansa, mutta hän on valinnut termin huolella. Se on tyypillistä äärioikeistolaista kieltä.
Słubicessa mies Maria Bielickin vieressä kertoo epäilevänsä poliisin rajatarkastuksia, koska hän ei ole nähnyt kiinniottoja.
– Ovatko nämä poliisit täällä vain hämätäksemme meitä, jotta me lähtisimme pois, hän kysyy.
Mitään näyttöä sellaisesta ei ole. Puolan poliisi julkistaa tarkat luvut siitä, paljonko se käännyttää Saksasta tulijoita. Käännytettyjä on kymmeniä.
Äärioikeistolaiseen tapaan mies suhtautuu epäillen myös mediaan eikä kerro toimittajalle nimeään.