Ruotsin Ylitornion keskustan, Matarengin, pääkadulla ihmiset maleksivat ja nauttivat heinäkuisesta kesäpäivästä. Toimittaja-kirjailija Linnea Huhta huomauttaa, että normaalina kesänä se ei ole mahdollista sääskien vuoksi.
Huhta tietää mistä puhuu, sillä hän on käsikirjoittanut ja toimittanut SVT:lle dokumentin Mygghelvetet, joka paljastaa Övertorneån sietämättömän hyttystilanteen. Asukkaat viettävät kesät sisätiloissa, sääskiä on kauppojen sisälläkin häiriöksi asti ja turistit pakenevat leirintäalueelta.
– Tämä paikka on paratiisi maan päällä, mutta sääsket vaikuttavat meidän elämään. Meillä on ongelma, emme saa olla rauhassa, Huhta sanoo.
Övertorneån hyttystilanne on lähes yhtä paha kuin Keski-Ruotsissa Daljoen alajuoksulla, jossa niitä vastaan on taisteltu jo vuosia helikopterilla levitettävän torjunta-aineen avulla.
Huhta käy myös asiantuntijoiden kanssa maastossa toteamassa omin silmin mistä paikkakunnan ongelmallinen hyttysinvaasio on peräisin: kuntakeskustaa ympäröivät jokiniityt ja puskittuneet ranta-alueet, jotka tulvivat keväisin ja luovat erinomaiset lisääntymisolosuhteet.
Seisovaa vettä kunnassa siis löytyy, ja valitettavasti tulvavedessä lisääntyy myös erityisen ärhäkkä sääskilaji.
– Varsinkin tulvasääsket tulevat päälle kerralla, Huhta kuvailee.
Helpompi sääskikesä
Huhta kertoo tyytyväisenä, että tänä kesänä sääsket ovat vähentyneet Matarengissä ja omalla pihalla pystyy nyt istuskelemaan. Tornionjoen kevättulva oli maltillinen ja hyttysten toukille oli tarjolla vähemmän seisovaa vettä.
Lisäksi hyönteistutkijat ovat tuoneet hänen pihalleen hyttysansan, joka houkuttelee verenimijöitä laajalta alueelta. Huhta säilöö pyydetyt hyttyset alkoholiin tutkijoita varten – ja ansa on ollut tehokas.
– Me asumme joen ja metsän välissä, joten meillä on erittäin paljon sääskiä. Nyt me voimme käydä ulkosaunassa eikä siellä ole sääskiä, Huhta kertoo tyytyväisenä.
Hyttysten vähentymisen vahvistaa myös kunnanneuvos Tomas Mörtberg.
– Luulen, että kylmä, kuiva ja tuulinen kevät ja alkukesä ovat olleet meidän puolellamme sääskien torjunnassa tänä vuonna.
”Kyse on sietokyvystä”
Moni on toivonut, että myös Övertorneålla levitettäisiin hyttysten toukkien tappamiseen kehitettyä ainetta, Vectobactia.
Hyttystutkija Anders Lindström kertoo dokumentissa, että torjunta-aine on hyvä tapa vähentää hyttysten määrää alueilla, joilla ne aiheuttavat todellisen ongelman ihmisille.
– Mutta kyse on myös sietokyvystä: Övertorneålla siedetään paljon enemmän hyttysiä kuin siellä missä minä asun, Uppsalassa, Lindström sanoo.
Tutkijan mukaan torjunta-aineesta ei ole löydetty merkittäviä haittoja. Toisaalta hyttyset eivät häviä, vaan päinvastoin ne vaikuttavat leviävän.
– Onko se kestävää vai ei, siitä voidaan keskustella. Mutta ei ole parempaakaan keinoa vähentää hyttysiä isolla alueella.
Kunta ei satsaa torjunta-aineeseen
Vectobactin käyttäminen on kuitenkin kallista.
Mörtberg toteaa dokumentissa, että hän haluaa satsata kunnan verorahat muuhun kuin helikopterilla levitettävään torjunta-aineeseen.
– En priorisoi hyttysten torjuntaa, Mörtberg toteaa ja lisää, että hänen mielestään niitä on kaikkialla, ei vain Övertorneålla.
Kunta on kuitenkin hyttysten vuoksi parantanut ilman kiertoa raivaamalla metsää ja tekemällä harvennushakkuita kunnan metsissä Övertorneån ympärillä.
– En ole tänä vuonna saanut kuntalaisilta paljon ollenkaan sääskivalituksia.
Dokumentti Mygghelvetet esitettiin toukokuun lopulla SVT:n kanavalla ja se on edelleen katsottavissa verkossa.