Työllisyysalueiden asiantuntijaresursseissa on suuria eroja. Joillakin alueilla yhden asiantuntijan vastuulla on keskimäärin noin 200 asiakasta ja samaan aikaan toisilla noin 100.
Lahden työllisyyspalveluiden työnvälitysasiantuntijan Johannes Volmasen vastuulla on yli 250 työnhakijaa. Keskimäärin koko maassa asiantuntijoiden vastuulla on 100 asiakasta vähemmän.
– Se on yksinkertaisesti sanottuna liikaa, että voisin tehdä hyvää työtä. Tehdään se, mitä pystymme.
Volmanen lisää, että uuden organisaation muodostaminen on vielä vaiheessa.
Uudet työllisyysalueet aloittivat vuodenvaihteessa, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtion TE-toimistoilta kunnille.
Ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) keräsi keväällä tietoja siitä, kuinka paljon työnhakijoita on yhden asiantuntijan vastuulla.
Jo vuoden alussa useilta työllisyysalueilta oli rahat loppu. Samaan aikaan kunnat miettivät epätoivoisesti, miten saisivat työttömät töihin.
Työttömyys käy kunnille kalliiksi, koska ne joutuvat maksamaan osuuden työttömyysturvasta, jos työttömyys pitkittyy. Ja työttömyysjaksot ovat nyt ennätyspitkiä.
Työllisyysalueiden asiantuntijat ovat avainasemassa, kun työttömyystilastoja yritetään kaunistaa.
Yksinkertainen laskutoimitus
Työnvälitysasiantuntija Johannes Volmanen teki aikaisemmin samaa työtä työllisyyden kuntakokeilussa. Siinä kunnat ottivat ohjat nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllistämisessä. Volmanen arvioi, että asiakasmäärät ovat työssä kasvaneet noilta ajoilta.
– Meillä on tietty määrä asiantuntijoita. Kun työttömiä tulee markkinatilanteen mukaan, siinä on yksinkertainen laskutoimitus sille, kuinka paljon asiakkaita on keskimäärin.
Työllisyys on saanut osakseen monta moukariniskua. Esimerkiksi Ukrainan sota, koronapandemia ja korkojen nousu ovat pitäneet Suomen talouden pohjavireisenä. Työllisten määrä on laskenut kahdessa vuodessa 64 000:lla. Kasvanut työttömien määrä on täytynyt jakaa työnvälitysasiantuntijoille.
– Se näkyy siinä, että yhteydenottojen aikaväli voi venyä. Ei pysty paneutumaan niin paljon jokaiseen asiakkaaseen kuin haluaisi.
Volmasen mielestä moni työnhakija pärjää pitkälle itsekseen. Moni myös on itse yhteydessä, jos vaikka työ- tai opiskelutilanne muuttuu.
Asiakkaita Volmanen kohtaa puhelimessa ja kasvokkain. Hän haluaa yleensä jutella asiakkaiden elämästä laajemmin eikä vain työtilanteesta. Yleensä se auttaa hahmottamaan tavoitteita ja vaihtoehtoja.
– Työmarkkinatilanne on sellainen, mihin vaikutukseni ei yllä, mutta asiakastasolla pystyn ehdottomasti auttamaan ja tukemaan siinä, että elämä kääntyy positiivisempaan suuntaan. Löytyy se oma paikka tai suunta, mitä kohti asiakas voi mennä.
Suhdeluku ei kerro suoraan, miten palvelu pelaa
KEHA-keskuksen johtavan kehittämisasiantuntijan Eero Janhosen mukaan KEHA-keskuksen keräämät luvut eivät anna suoraa totuutta siitä, kuinka iso työkuorma yhdellä työllisyysalueen asiantuntijalla on.
Tilastot perustuvat tietoon, kuinka paljon yksittäiselle asiakkaalle on rekisteröity asiakkaita. Joillakin alueilla on käytössä tiimejä, joissa kaikki tiimin asiakkaat on merkitty yhdelle vastuuvirkailijalle. Se nostaa suhdelukua tilastoissa. Korkeimmat suhdeluvut selittyvätkin tällä.
Tilastot eivät myöskään kerro siitä, kuinka työllistäviä asiakkaat ovat. Osa asiakkaista tarvitsee enemmän apua työnhaussa kuin toiset.
KEHA-keskus on kerännyt tilastot havainnoidakseen, riittävätkö resurssit palveluiden järjestämiseen muutoksen pyörteissä.
Janhosen mukaan näyttää siltä, etteivät resurssit ole juuri muuttuneet TE-toimistojen ajasta. Vasta aika näyttää, alkavatko kunnat laittamaan lisää rahaa palveluihin vai jopa pihistämään niistä. Se saattaa vaikuttaa myös työntekijämääriin.
KEHA-keskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa, mutta ei tehdä suosituksia esimerkiksi sopivasta suhdeluvusta. Janhonen uskaltautuu arvioimaan, että noin 100 työnhakijaa asiantuntijaa kohti voisi olla sopiva luku.
– Sillä pystyy ainakin keskittymään kohtuullisen hyvin asiakastilanteisiin. Riippuu paljon palvelutarpeesta. Työssä olevan työnhakijan tarpeet ovat täysin erilaisia kuin työttömällä. Joku ei välttämättä tarvitse palvelun aikana juurikaan tukea.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Erja Lindbergin mukaan työllisyysalueille asiantuntijoiden saaminen on ollut haaste. Ihan kaikki työntekijät eivät siirtyneet TE-toimistoilta uuteen organisaatioon, ja uusien ihmisten rekrytointi vie aikaa.
– Enemmänkin ihmisiä voisi olla siellä, kun työttömyys on kasvanut.
Lahti valmistautuu parempiin aikoihin
KEHA-keskuksen tilastoissa Lahti on kärjessä siinä, kuinka paljon työnhakijoita on yhden asiantuntijan vastuulla. Tilaston mukaan yhden asiantuntijan vastuulla olisi jopa 256 asiakasta.
Lahden työllisyysalueen palvelupäällikön Maarit Ahomäen mukaan Lahden suhdeluku ei ole läheskään niin korkea kuin tilastossa näyttää.
– Siinä on jaettu asiakasmäärä asiantuntijajoukolle, jossa ei ole ollut kaikki asiantuntijat. Kun tarkistin tämänhetkisen tilanteen, keskimääräinen suhdeluku on noin 160.
Koko valtakunnassa keskiarvo on KEHA-keskuksen tilaston mukaan 149.
Ahomäen mukaan lomat ovat haastaneet uuden organisaation toimintaa, mutta syksyllä asiantuntijoita on tarkoitus palkata lisää.
– Aina voisi tilanne olla parempi, mutta kyllä me pärjäämme.
Ahomäen mukaan on liian aikaista arvioida, kohteleeko uudistus kuinka reilusti eri alueiden työnhakijoita. Hän näkee uudistuksessa sekä hyviä puolia että haasteita.
Lahti on taistellut pidemmän aikaan surkeiden työllisyyslukujen kanssa. Ongelmana on erityisesti alhainen koulutustaso sekä korkea nuorisotyöttömyys.
Työllisyysalue varautuu kuitenkin jo parempiin aikoihin, jotta palvelut rullaavat, kun talous ja sen myötä työpaikkojen määrä kääntyy nousuun.
– Panostamme tällä hetkellä työnantajapalveluihin. Valmistaudumme siihen, että työnantajat saavat sen palvelun, mitä tarvitsevat, koska he työllistävät ihmisiä.
Korjaus 24.7.2025 kello 13.41: Eero Janhosen titteli korjattu Ely-keskuksen asiantuntijasta KEHA-keskuksen asiantuntijaksi.