KELTTO Lasten laululeikki raikaa mäennyppylälle rakennetussa kirkossa. Meno on iloista ja vauhdikasta.
Punatiilinen kirkko on Keltossa. Kirkko on vanhassa inkeriläiskylässä, parinkymmenen kilometrin päässä Pietarista.
Rakennustöihin Pietariin määrätyt suomalaiset perustivat tänne ensimmäisen kirkon yli 400 vuotta sitten.
Keltto on edelleen evankelis-luterilaisen Inkerin kirkon keskuspaikka. Täällä sijaitsee myös teologinen instituutti, joka on kouluttanut kirkolle 800 työntekijää 30 viime vuoden aikana.
Heitä tarvitaan esimerkiksi kesäleirien järjestämisessä. Nyt heinäkuussa Kelton leirille on saapunut parikymmentä 7–15-vuotiasta lasta pääosin Pietarin alueelta, joku Moskovasta ja Petroskoista saakka.
Suurin osa lapsista on Inkerin kirkkoon kuuluvista perheistä, kuten pietarilainen 15-vuotias Ksjusha.
– Olen ollut täällä useana kesänä, ja olen kohta jo yli-ikäinen, joten halusin vielä tulla. Täällä on niin ihana tunnelma ja kavereita, Ksjusha sanoo.
Hänen isoisänsä oli suomalainen, mutta muuten hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen, sen kulttuuriin tai kieleen.
Nuorten joukossa on vain muutama, joka osaa vähän suomea. Yksi heistä on 14-vuotias Daniel Haapalainen.
– Olen käynyt suomalaista koulua Pietarissa. Lisäksi olen ollut näillä leireillä joka kesä 7-vuotiaasta lähtien, hän kertoo suomeksi.
Pietarin suomalainen koulu suljettiin toissa vuonna samassa yhteydessä, kun Venäjä perui Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimiluvan.
Myös Danielia vetää Kelttoon lämmin ilmapiiri ja mukava seura. Häntä kiinnostaa lukea Raamattua. Kesän leirin teemana ovat eläimet Raamatun kertomuksissa.
Rahahanat Suomesta sulkeutuivat
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä seurannut Suomen rajan sulkeminen olivat kova kolaus Venäjällä asuville inkeriläisille.
Viime vuoden keväällä Kirkkohallitus ohjeisti Suomen seurakuntia lopettamaan taloudellisen tuen Inkerin kirkolle hyökkäyssodan takia.
Aiemmin vilkas yhteydenpito Suomeen on vähentynyt minimiin. Vierailijoita Suomesta on ollut korona-ajasta lähtien enää vähän.
Yhteydet ovat vähentyneet myös erilaisen oppikäsityksen takia. Vanhoillinen Inkerin kirkko ei hyväksy esimerkiksi naispappeutta.
Toissa vuonna kirkko nousi otsikoihin, kun se vihki papiksi viisi Suomessa naispappeutta vastustanutta henkilöä. Tämä aiheutti lisää kitkaa kirkkojen välisille suhteille.
Inkerin kirkko saa yhä jotain tukea yksityisiltä henkilöiltä ja ryhmiltä Suomesta, mutta pääosin sen rahoitus tulee Venäjältä, jäsenten lahjoituksista, teologisen instituutin toiminnasta ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä.
Toiminta muuttuu, oppi ei
Kelton kirkkorakennuksessa on esillä vanhoja suomenkielisiä kirjoja, jotka muistuttavat Inkerin kirkon juurista. Yksi niistä on suuriruhtinaskunnan ajan katekismus ajalta, jolloin Suomi oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.
Suomen kielen ja kulttuurin vaaliminen on Venäjällä kuitenkin koko ajan haastavampaa, piispa Ivan Laptev kertoo.
Hän on itse äitinsä puolelta inkeriläinen ja osaa jonkin verran suomea. Lähes kaikki kirkon toiminta on nykyisin venäjäksi.
Piispa kertoo, että kirkon verkkokurssi kristinuskon perusteista on ollut yllättävän suosittu Venäjällä.
– Olemme saaneet uutta väkeä kirkkoihimme kurssin ja järjestämiemme kulttuuritapahtumien kautta.
Luterilaiset pieni vähemmistö Venäjällä
Inkerin kirkko on koko historiansa ajan koostunut pienistä seurakunnista. Uskonnon harjoittamisen kieltäneen Neuvostoliiton kommunistihallinnon aikana inkeriläiset kokoontuivat kodeissa ja metsissä, milloin missäkin.
Ortodoksisella Venäjällä on nykyisin vain joitakin kymmeniätuhansia evankelis-luterilaisia. Inkerin kirkon jäseniä on alle kymmenentuhatta.
Inkerin kirkon pikkuruisia seurakuntia syntyy kuitenkin koko ajan lisää.
Niitä on tällä hetkellä jo 120, joista kaukaisin on Keltosta 6 300 kilometrin päässä Itä-Siperiassa sijaitsevassa Ulan-Udessa.
Siellä jumalanpalveluksissa puhutaan suomen sijaan burjatia.
– Vaikeat ajat saavat ihmiset etsimään Jumalaa ja tulemaan kirkkoihin, piispa Laptev sanoo.
– Haasteenamme on pystyä vastaamaan hengellisiin kysymyksiin ymmärrettävästi.
Korjattu 22.7. klo 15.40.: Kirkkohallitus ohjeisti seurakuntia lopettamaan Inkerin kirkon taloudellisen tukemisen Venäjän hyökkäyssodan takia. Naispappeus-kysymys aiheutti haittaa kirkkojen välisille suhteille, mutta se ei ollut rahahanojen sulkemisen syy.