Kaikki alkoi sängystä.
Turussa asuva 31-vuotias Julianna Brandt-Smal hankki puolisonsa kanssa kaksi vuotta sitten moottoroidun sängyn CP-vammaisuudesta johtuvien kiputilojen helpottamiseksi. Myös hänen aviopuolisonsa sairastaa kroonisia sairauksia.
Viime syksynä loppuivat kuitenkin yllättäen työt, ja osamaksulla ostettu 3 600 euron hintainen sänky ajoi hänet lopulta pitkän maksumuistutuskierteen jäljiltä ulosottoon.
Ensireaktio oli syvä järkytys, Brandt-Smal muistelee.
– Vaikka olin saanut monta tiedoksiantoa, että lasku on luultavasti etenemässä ulosottoon, niin kun se tuli, oli todella epäonnistunut olo ihmisenä.
Brandt-Smal työskentelee tällä hetkellä nuorisotyössä ja tienaa hieman alle 2 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän opiskelee ylempää korkeakoulututkintoa ja tekee freelancerina töitä yhdenvertaisuuskouluttajana. Hänen aviopuolisonsa on työkyvyttömyyseläkkeellä.
Perheen elättäjän roolissa Brandt-Smal oli pyrkinyt varjelemaan luottotietojaan viimeiseen asti, vaikka rahasta on jo aiemminkin tehnyt tiukkaa. Luottotietojen menetys tarkoitti sitä, että esimerkiksi eläinlääkärikäyntejä ei enää voinut ottaa laskulle.
Perheellä on kaksi rescue-koiraa ja kissaa. Lähipiirin apuun oli turvauduttava myös muun muassa eläinten ruokahankinnoissa.
– Meitä autettiin ostamaan heille ruokaa, koska ajattelen, että se on ihan sama asia eläinten kanssa, kuin jos olisi lapsia. Heidän etu menee edelle. Itse olen syönyt ihan vain kaurapuuroa, että kissoilla ja koirilla olisi erilaisia hyviä ruokia ja herkkuja.
”Minusta tuntuu monesti, että olen huonompi työntekijä tai huonompi ihminen, koska olen muka sössinyt raha-asiat, vaikka oikeasti tämä ei ole oma vika”, Brandt-Smal pohtii.
Ulosotossa ennätysmäärä ihmisiä
Brandt-Smalen ohella ulosottoprosessi on viimeisten vuosien aikana tullut myös monelle muulle tutuksi. Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa.
Kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä jo hieman yli 450 000 henkilöä on päätynyt ulosottoon, ja määrä kasvaa apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistön mukaan loppuvuoden aikana entisestään.
– Kyllä tällä hetkellä puhutaan, että velallismäärät ovat aivan huipussaan. Ei tämmöistä määrää ole ollut.
Ulosottovelallisten määrän kasvu näkyy nyt myös ulosottolaitoksella myyntiä odottavan realisoitavan omaisuuden määrässä.
Ulosottolaitoksella myyntiä odottaa tällä hetkellä jo lähes 7000 kohdetta.
– Siinä, mitä me myydään ja mitä meidän pitäisi myydä, niin molemmat ovat historiallisesti huippumäärissä.
Taustalla vaikuttavat Kivistön mukaan Suomen heikko taloussuhdanne ja markkinoiden mahdollistama ylivarojen kuluttaminen.
– Tietysti markkinatkin sanovat, että osta tänään ja osta huomenna ja mieti ylihuomenna. Se on kyllä väärä tapa ajatella taloudesta, Kivistö pohtii.
Velkojen kuittaamiseksi henkilöltä voidaan ulosmitata esimerkiksi palkka-, eläke- tai elinkeinotuloa. Ulosmittauksen kohteeksi voi kuitenkin tulojen lisäksi päätyä esimerkiksi velallisen auto tai viime kädessä jopa asunto.
Huutokaupat.comin ylläpitämästä julkisen omaisuuden huutokaupasta löytyykin heinäkuussa valtava määrä ulosmitattavaa omaisuutta. Ulosmittauksen kohteeksi on joutunut kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden lisäksi muun muassa traktoreita, lomaosakkeita, veneitä ja jopa paljukärry.
Kolmen kuukauden maksuohjelma
Brandt-Smal sai sovittua kolmen kuukauden maksuohjelmasta siitä huolimatta, että ulosmittaus tehdään yleensä suoraan palkkatulosta. Maaliskuusta lähtien Brandt-Smal maksoi siis kuukausittain 1000 euroa korkoineen ulosottoon.
Myös ulosotossa velat kasvavat korkoa, joka muodostuu velan viivästyskorosta.
”Totta kai se on turhauttavaa, koska en ole voinut perheen ainoana elättäjänä rakentaa meille vaikka puskuria. Samaan aikaan näen, että on äärimmäisen tärkeää maksat velat pois, koska ulosotossa ne velat kasvavat joka päivä”, Brandt-Smal kertoo.
Palkasta ulosmitattaessa huomioon otetaan kuitenkin suojaosuus, joka nostettiin vuoden alussa 986,40 euroon kuukaudessa. Sen verran ulosotossa olevalle henkilölle pitäisi siis vähintään jäädä palkasta käteen kuukaudessa.
Suojaosuus ei kuitenkaan koskenut Brandt-Smalin kolmen kuukauden maksuohjelmaa, jonka aikana hän halusi kuitata velkansa. Päätös normaalia käytäntöä kireämmästä maksuaikataulusta syntyi, koska hän ei halunnut, että esimerkiksi työpaikalla tiedettäisiin ulosottoon joutumisesta.
– Velkalinjasta kerrottiin minulle, että työnantaja ei saa useinkaan tietää ulosotosta, vaan se tieto menee vain palkkayhteyshenkilölle tai tilitoimistolle. En silti halunnut ottaa sitä riskiä, että minut jotenkin leimattaisiin.
Julianna Brandt-Smalelle mahdollisuus päästä kolmessa kuukaudessa eroon ulosotosta oli valtava helpotus.
Arjessa se tarkoitti sitä, että palkasta käyttöön jäi kuukausittain noin 50 euroa. Ulosotolle kuukausittain maksettavan reilun tuhannen euron suuruisen maksun lisäksi, Brandt-Smalilla oli kuukausittain maksettavana 260 euroa opintolainaa ja hieman yli 600 euron suuruinen vuokra.
Kevään aikana hän tottui tinkimään kaikesta: lounashetket työkavereiden kanssa, ja viikonloppureissut junalla vanhempien luokse Pohjanmaalle saivat jäädä. Pahimmillaan hän joutui tinkimään myös lääkkeistä.
– Me oltiin köyhiä, ja se hävetti tosi paljon, ja se pienentää elintilaa todella paljon. Olin myös aika stressaantunut ja reaktiivinen. Tuntui, ettei ollut kauheasti oma itsensä, koska koko ajan mietti sitä velkaa.
Arjen pakolliset menot katettiin puolison työkyvyttömyyseläkkeellä ja perheen sekä ystävien lainaamilla rahoilla.
– Olen ikuisesti kiitollinen hyville ystäville ja meidän perheille, jotka lainasivat meille rahaa, koska ilman sitä me ei oltais saatu edes kunnon ruokaa.
Ulosotto on nyt taakse jäänyttä elämää
Kesäkuun loppu piirtyy Brandt-Smalin verkkokalvoille onnellisena ajanjaksona. Silloin kaikki ulosottovelat oli vihdoin maksettu, eikä työnteosta saatu palkka kadonnut enää heinäkuussa suoraan pankkitililtä velkojen maksuun ja pakollisiin menoihin.
Elokuussa myös luottotietojen pitäisi olla vihdosta viimein puhtaat.
– Odotan sitä todella paljon, koska sitten minusta ei tunnu enää B-luokan kansalaiselta.
Ulosotosta selviytyminen oli iso helpotus.
Brandt-Smal haluaa osaltaan purkaa ulosottoon liittyvää stigmaa. Hänen mielestään yhä ajatellaan herkästi, että ulosottoon joutunut henkilö on mokannut raha-asiansa sen sijaan, että nähdään taustalla vaikuttavat inhimilliset tekijät, kuten työttömyys.
– Suomessa on vielä tosi vahvasti semmoinen ajatus, että ihmiset mokaavat omat asiansa, ja haluan sanoa, että vaikka mokaisivatkin, niin jokaisella meistä on oikeus saada anteeksi ja selvittää niitä asioita.